mennessä Timo Juurikkalan blogi | 29.1.2015 | Blogit
Espoon lällättelykohun lomassa huomio siirtyy ikävä kyllä Vantaalle. Kaupunginjohtaja Kari Nenonen on jättänyt poliisille tutkintapyynnön kolmesta kaupungin omistamasta kiinteistöyhtiöstä eli niin kutsutuista Kehäyhtiöistä. Yhtiöissä epäillään tapahtuneen väärinkäytöksiä ja monenmoista pienen piirin suhmurointia.
Kehäyhtiöissä on pitkään ollut hyvin pienet hallitukset,
vain kolme henkilöä. Tätä on perusteltu sillä, että yhtiöissä on vähänlaisesti
operatiivista toimintaa.
Hallituksen tehtävä on johtaa yhtiötä ja valvoa sen
toimintaa. Mitä pienempi piiri, sen helpommin syntyy tiivis hyväveliverkko,
jonka piirissä hämärähköjä touhuja katsotaan läpi sormien.
Yhtiöiden hallitusten (jotka siis ovat kaikissa Kehäyhtiöissä
kokoonpanoltaan samat) ohella toiminnan valvonta on kaupungin konsernihallinnon
vastuulla. Tässä tapauksessa myös tämä valvonta näyttää tyystin epäonnistuneen.
Kehäyhtiöt ovat toimineet viime vuosituhannen puolelta
alkaen – mitähän kaikkea siellä on touhuttu näinä vuosikymmeninä?
Konsernivalvonnan rooli täytyy tässä yhteydessä selvittää perusteellisesti ja
siihen pitää tehdä tarvittavat parannukset. Tämä voi tarkoittaa isoa muutosta –
valvonnan toimivuus on joka tapauksessa varmistettava.
Vantaan tapaus herättää myös laajempaa huolta: kunnallisia
yhtiöitä on Suomessa tuhatmäärin ja lisää on tulossa mm. EU-säädösten vuoksi.
Esimerkiksi kunnanvaltuutettujen tiedonsaanti kunnan omistamista osakeyhtiöistä
on varsin rajoitettua.
Lisääntyvien väärinkäytösten vaara on hyvin suuri, mikäli
valvontaa ei rajusti tehosteta ja mikäli valtuutettujen tiedonsaantia edelleen
rajoitetaan.
Asia on vakava, sillä kuntayhtiöt operoivat veronmaksajien
rahoilla ja omaisuudella.
mennessä Timo Juurikkalan blogi | 29.1.2015 | Blogit
Espoon lällättelykohun lomassa huomio siirtyy ikävä kyllä Vantaalle. Kaupunginjohtaja Kari Nenonen on jättänyt poliisille tutkintapyynnön kolmesta kaupungin omistamasta kiinteistöyhtiöstä eli niin kutsutuista Kehäyhtiöistä. Yhtiöissä epäillään tapahtuneen väärinkäytöksiä ja monenmoista pienen piirin suhmurointia.
Kehäyhtiöissä on pitkään ollut hyvin pienet hallitukset,
vain kolme henkilöä. Tätä on perusteltu sillä, että yhtiöissä on vähänlaisesti
operatiivista toimintaa.
Hallituksen tehtävä on johtaa yhtiötä ja valvoa sen
toimintaa. Mitä pienempi piiri, sen helpommin syntyy tiivis hyväveliverkko,
jonka piirissä hämärähköjä touhuja katsotaan läpi sormien.
Yhtiöiden hallitusten (jotka siis ovat kaikissa Kehäyhtiöissä
kokoonpanoltaan samat) ohella toiminnan valvonta on kaupungin konsernihallinnon
vastuulla. Tässä tapauksessa myös tämä valvonta näyttää tyystin epäonnistuneen.
Kehäyhtiöt ovat toimineet viime vuosituhannen puolelta
alkaen – mitähän kaikkea siellä on touhuttu näinä vuosikymmeninä?
Konsernivalvonnan rooli täytyy tässä yhteydessä selvittää perusteellisesti ja
siihen pitää tehdä tarvittavat parannukset. Tämä voi tarkoittaa isoa muutosta –
valvonnan toimivuus on joka tapauksessa varmistettava.
Vantaan tapaus herättää myös laajempaa huolta: kunnallisia
yhtiöitä on Suomessa tuhatmäärin ja lisää on tulossa mm. EU-säädösten vuoksi.
Esimerkiksi kunnanvaltuutettujen tiedonsaanti kunnan omistamista osakeyhtiöistä
on varsin rajoitettua.
Lisääntyvien väärinkäytösten vaara on hyvin suuri, mikäli
valvontaa ei rajusti tehosteta ja mikäli valtuutettujen tiedonsaantia edelleen
rajoitetaan.
Asia on vakava, sillä kuntayhtiöt operoivat veronmaksajien
rahoilla ja omaisuudella.
mennessä Timo Juurikkalan blogi | 29.1.2015 | Blogit
Espoon lällättelykohun lomassa huomio siirtyy ikävä kyllä Vantaalle. Kaupunginjohtaja Kari Nenonen on jättänyt poliisille tutkintapyynnön kolmesta kaupungin omistamasta kiinteistöyhtiöstä eli niin kutsutuista Kehäyhtiöistä. Yhtiöissä epäillään tapahtuneen väärinkäytöksiä ja monenmoista pienen piirin suhmurointia.
Kehäyhtiöissä on pitkään ollut hyvin pienet hallitukset,
vain kolme henkilöä. Tätä on perusteltu sillä, että yhtiöissä on vähänlaisesti
operatiivista toimintaa.
Hallituksen tehtävä on johtaa yhtiötä ja valvoa sen
toimintaa. Mitä pienempi piiri, sen helpommin syntyy tiivis hyväveliverkko,
jonka piirissä hämärähköjä touhuja katsotaan läpi sormien.
Yhtiöiden hallitusten (jotka siis ovat kaikissa Kehäyhtiöissä
kokoonpanoltaan samat) ohella toiminnan valvonta on kaupungin konsernihallinnon
vastuulla. Tässä tapauksessa myös tämä valvonta näyttää tyystin epäonnistuneen.
Kehäyhtiöt ovat toimineet viime vuosituhannen puolelta
alkaen – mitähän kaikkea siellä on touhuttu näinä vuosikymmeninä?
Konsernivalvonnan rooli täytyy tässä yhteydessä selvittää perusteellisesti ja
siihen pitää tehdä tarvittavat parannukset. Tämä voi tarkoittaa isoa muutosta –
valvonnan toimivuus on joka tapauksessa varmistettava.
Vantaan tapaus herättää myös laajempaa huolta: kunnallisia
yhtiöitä on Suomessa tuhatmäärin ja lisää on tulossa mm. EU-säädösten vuoksi.
Esimerkiksi kunnanvaltuutettujen tiedonsaanti kunnan omistamista osakeyhtiöistä
on varsin rajoitettua.
Lisääntyvien väärinkäytösten vaara on hyvin suuri, mikäli
valvontaa ei rajusti tehosteta ja mikäli valtuutettujen tiedonsaantia edelleen
rajoitetaan.
Asia on vakava, sillä kuntayhtiöt operoivat veronmaksajien
rahoilla ja omaisuudella.
mennessä Timo Juurikkalan blogi | 27.1.2015 | Blogit
Eilen Vantaan valtuusto antoi äänestyksen jälkeen myönteisen lausunnon metropolihallinnosta (joka on siis eri asia kuin metropolikaupungiksi kutsuttu kuntaliitoshanke). Valtuuston väittely eteni enimmäkseen tuttuja latuja.
Tavan mukaan kokoomus vastusti metropolihallintoa lähinnä
kansaedustaja Tapani Mäkisen suulla. Väitteet olivat pääosin vanhoja ja
tuttuja: ei uutta hallinnon tasoa eikä uutta byrokratiaa. Hieman yllättäen
Mäkinen paheksui sitä, ettei metropolihallinnolle esitetä verotusoikeutta.
Tähän saakka kokoomus on vastustanut metropolihallinnon veronkantoa!
Vaikka metropolihallinnosta sovittiin hallituksessa jo
puolitoista vuotta sitten osana rakennepakettia, kokoomus on jarruttanut
hanketta määrätietoisesti. Ministeri Henna Virkkunen ei aikanaan ollut lainkaan
innokas edistämään asiaa, eikä Paula Risikko ole ollut sen kummempi.
Neliraajajarrutuksen makua on ollut havaittavissa.
Tämä on johtanut siihen, että hankkeella on nyt tavaton
kiire. Lausuntoaika päättyy 4. helmikuuta, ja sen jälkeen hallituksen esitys
pitäisi pikavauhtia antaa eduskunnalle. Parlamentti jää vaalivapaalle jo 13.
maaliskuuta, joten kovin monta viikkoa ei käsittelylle jää aikaa.
Metropoliesitys ei ole täydellinen mutta kuitenkin tärkeä
ensiaskel. Pääkaupunkiseudun kaupunkirakenne on poikkeuksellisen hajautunut,
mikä aiheuttaa runsaasti liikennettä ja turhia kustannuksia. Lisäksi vaarana on
asuinalueiden eriytyminen. Metropolille esitetään päätösvaltaa kaavoituksesta,
liikenteestä ja asumisesta, ja jatkossa yhdyskuntarakenteen hajoaminen
voitaisiin pysäyttää. Metropoli hoitaisi myös julkista liikennettä, joka voisi
vähentää yksityisautoilua kehyskunnista pääkaupunkiin ja siten ruuhkautumista.
Ministeri Risikko lausui tänään, että metropolikaupunki ja siihen
liittyvät kuntaliitokset eivät etene tällä hallituskaudella. Ilahduttavasti hän
sanoi myös, että metropolihallinto on tarkoitus viedä vielä maaliin.
Toivottavasti puheilla on katetta – kokoomus on jo ihan
riittävästi jarruttanut metropolin kehitystä!
mennessä Timo Juurikkalan blogi | 27.1.2015 | Blogit
Eilen Vantaan valtuusto antoi äänestyksen jälkeen myönteisen lausunnon metropolihallinnosta (joka on siis eri asia kuin metropolikaupungiksi kutsuttu kuntaliitoshanke). Valtuuston väittely eteni enimmäkseen tuttuja latuja.
Tavan mukaan kokoomus vastusti metropolihallintoa lähinnä
kansaedustaja Tapani Mäkisen suulla. Väitteet olivat pääosin vanhoja ja
tuttuja: ei uutta hallinnon tasoa eikä uutta byrokratiaa. Hieman yllättäen
Mäkinen paheksui sitä, ettei metropolihallinnolle esitetä verotusoikeutta.
Tähän saakka kokoomus on vastustanut metropolihallinnon veronkantoa!
Vaikka metropolihallinnosta sovittiin hallituksessa jo
puolitoista vuotta sitten osana rakennepakettia, kokoomus on jarruttanut
hanketta määrätietoisesti. Ministeri Henna Virkkunen ei aikanaan ollut lainkaan
innokas edistämään asiaa, eikä Paula Risikko ole ollut sen kummempi.
Neliraajajarrutuksen makua on ollut havaittavissa.
Tämä on johtanut siihen, että hankkeella on nyt tavaton
kiire. Lausuntoaika päättyy 4. helmikuuta, ja sen jälkeen hallituksen esitys
pitäisi pikavauhtia antaa eduskunnalle. Parlamentti jää vaalivapaalle jo 13.
maaliskuuta, joten kovin monta viikkoa ei käsittelylle jää aikaa.
Metropoliesitys ei ole täydellinen mutta kuitenkin tärkeä
ensiaskel. Pääkaupunkiseudun kaupunkirakenne on poikkeuksellisen hajautunut,
mikä aiheuttaa runsaasti liikennettä ja turhia kustannuksia. Lisäksi vaarana on
asuinalueiden eriytyminen. Metropolille esitetään päätösvaltaa kaavoituksesta,
liikenteestä ja asumisesta, ja jatkossa yhdyskuntarakenteen hajoaminen
voitaisiin pysäyttää. Metropoli hoitaisi myös julkista liikennettä, joka voisi
vähentää yksityisautoilua kehyskunnista pääkaupunkiin ja siten ruuhkautumista.
Ministeri Risikko lausui tänään, että metropolikaupunki ja siihen
liittyvät kuntaliitokset eivät etene tällä hallituskaudella. Ilahduttavasti hän
sanoi myös, että metropolihallinto on tarkoitus viedä vielä maaliin.
Toivottavasti puheilla on katetta – kokoomus on jo ihan
riittävästi jarruttanut metropolin kehitystä!
mennessä Timo Juurikkalan blogi | 27.1.2015 | Blogit
Eilen Vantaan valtuusto antoi äänestyksen jälkeen myönteisen lausunnon metropolihallinnosta (joka on siis eri asia kuin metropolikaupungiksi kutsuttu kuntaliitoshanke). Valtuuston väittely eteni enimmäkseen tuttuja latuja.
Tavan mukaan kokoomus vastusti metropolihallintoa lähinnä
kansaedustaja Tapani Mäkisen suulla. Väitteet olivat pääosin vanhoja ja
tuttuja: ei uutta hallinnon tasoa eikä uutta byrokratiaa. Hieman yllättäen
Mäkinen paheksui sitä, ettei metropolihallinnolle esitetä verotusoikeutta.
Tähän saakka kokoomus on vastustanut metropolihallinnon veronkantoa!
Vaikka metropolihallinnosta sovittiin hallituksessa jo
puolitoista vuotta sitten osana rakennepakettia, kokoomus on jarruttanut
hanketta määrätietoisesti. Ministeri Henna Virkkunen ei aikanaan ollut lainkaan
innokas edistämään asiaa, eikä Paula Risikko ole ollut sen kummempi.
Neliraajajarrutuksen makua on ollut havaittavissa.
Tämä on johtanut siihen, että hankkeella on nyt tavaton
kiire. Lausuntoaika päättyy 4. helmikuuta, ja sen jälkeen hallituksen esitys
pitäisi pikavauhtia antaa eduskunnalle. Parlamentti jää vaalivapaalle jo 13.
maaliskuuta, joten kovin monta viikkoa ei käsittelylle jää aikaa.
Metropoliesitys ei ole täydellinen mutta kuitenkin tärkeä
ensiaskel. Pääkaupunkiseudun kaupunkirakenne on poikkeuksellisen hajautunut,
mikä aiheuttaa runsaasti liikennettä ja turhia kustannuksia. Lisäksi vaarana on
asuinalueiden eriytyminen. Metropolille esitetään päätösvaltaa kaavoituksesta,
liikenteestä ja asumisesta, ja jatkossa yhdyskuntarakenteen hajoaminen
voitaisiin pysäyttää. Metropoli hoitaisi myös julkista liikennettä, joka voisi
vähentää yksityisautoilua kehyskunnista pääkaupunkiin ja siten ruuhkautumista.
Ministeri Risikko lausui tänään, että metropolikaupunki ja siihen
liittyvät kuntaliitokset eivät etene tällä hallituskaudella. Ilahduttavasti hän
sanoi myös, että metropolihallinto on tarkoitus viedä vielä maaliin.
Toivottavasti puheilla on katetta – kokoomus on jo ihan
riittävästi jarruttanut metropolin kehitystä!
mennessä Timo Juurikkalan blogi | 27.1.2015 | Blogit
Eilen Vantaan valtuusto antoi äänestyksen jälkeen myönteisen lausunnon metropolihallinnosta (joka on siis eri asia kuin metropolikaupungiksi kutsuttu kuntaliitoshanke). Valtuuston väittely eteni enimmäkseen tuttuja latuja.
Tavan mukaan kokoomus vastusti metropolihallintoa lähinnä
kansaedustaja Tapani Mäkisen suulla. Väitteet olivat pääosin vanhoja ja
tuttuja: ei uutta hallinnon tasoa eikä uutta byrokratiaa. Hieman yllättäen
Mäkinen paheksui sitä, ettei metropolihallinnolle esitetä verotusoikeutta.
Tähän saakka kokoomus on vastustanut metropolihallinnon veronkantoa!
Vaikka metropolihallinnosta sovittiin hallituksessa jo
puolitoista vuotta sitten osana rakennepakettia, kokoomus on jarruttanut
hanketta määrätietoisesti. Ministeri Henna Virkkunen ei aikanaan ollut lainkaan
innokas edistämään asiaa, eikä Paula Risikko ole ollut sen kummempi.
Neliraajajarrutuksen makua on ollut havaittavissa.
Tämä on johtanut siihen, että hankkeella on nyt tavaton
kiire. Lausuntoaika päättyy 4. helmikuuta, ja sen jälkeen hallituksen esitys
pitäisi pikavauhtia antaa eduskunnalle. Parlamentti jää vaalivapaalle jo 13.
maaliskuuta, joten kovin monta viikkoa ei käsittelylle jää aikaa.
Metropoliesitys ei ole täydellinen mutta kuitenkin tärkeä
ensiaskel. Pääkaupunkiseudun kaupunkirakenne on poikkeuksellisen hajautunut,
mikä aiheuttaa runsaasti liikennettä ja turhia kustannuksia. Lisäksi vaarana on
asuinalueiden eriytyminen. Metropolille esitetään päätösvaltaa kaavoituksesta,
liikenteestä ja asumisesta, ja jatkossa yhdyskuntarakenteen hajoaminen
voitaisiin pysäyttää. Metropoli hoitaisi myös julkista liikennettä, joka voisi
vähentää yksityisautoilua kehyskunnista pääkaupunkiin ja siten ruuhkautumista.
Ministeri Risikko lausui tänään, että metropolikaupunki ja siihen
liittyvät kuntaliitokset eivät etene tällä hallituskaudella. Ilahduttavasti hän
sanoi myös, että metropolihallinto on tarkoitus viedä vielä maaliin.
Toivottavasti puheilla on katetta – kokoomus on jo ihan
riittävästi jarruttanut metropolin kehitystä!
mennessä Timo Juurikkalan blogi | 27.1.2015 | Blogit
Eilen Vantaan valtuusto antoi äänestyksen jälkeen myönteisen lausunnon metropolihallinnosta (joka on siis eri asia kuin metropolikaupungiksi kutsuttu kuntaliitoshanke). Valtuuston väittely eteni enimmäkseen tuttuja latuja.
Tavan mukaan kokoomus vastusti metropolihallintoa lähinnä
kansaedustaja Tapani Mäkisen suulla. Väitteet olivat pääosin vanhoja ja
tuttuja: ei uutta hallinnon tasoa eikä uutta byrokratiaa. Hieman yllättäen
Mäkinen paheksui sitä, ettei metropolihallinnolle esitetä verotusoikeutta.
Tähän saakka kokoomus on vastustanut metropolihallinnon veronkantoa!
Vaikka metropolihallinnosta sovittiin hallituksessa jo
puolitoista vuotta sitten osana rakennepakettia, kokoomus on jarruttanut
hanketta määrätietoisesti. Ministeri Henna Virkkunen ei aikanaan ollut lainkaan
innokas edistämään asiaa, eikä Paula Risikko ole ollut sen kummempi.
Neliraajajarrutuksen makua on ollut havaittavissa.
Tämä on johtanut siihen, että hankkeella on nyt tavaton
kiire. Lausuntoaika päättyy 4. helmikuuta, ja sen jälkeen hallituksen esitys
pitäisi pikavauhtia antaa eduskunnalle. Parlamentti jää vaalivapaalle jo 13.
maaliskuuta, joten kovin monta viikkoa ei käsittelylle jää aikaa.
Metropoliesitys ei ole täydellinen mutta kuitenkin tärkeä
ensiaskel. Pääkaupunkiseudun kaupunkirakenne on poikkeuksellisen hajautunut,
mikä aiheuttaa runsaasti liikennettä ja turhia kustannuksia. Lisäksi vaarana on
asuinalueiden eriytyminen. Metropolille esitetään päätösvaltaa kaavoituksesta,
liikenteestä ja asumisesta, ja jatkossa yhdyskuntarakenteen hajoaminen
voitaisiin pysäyttää. Metropoli hoitaisi myös julkista liikennettä, joka voisi
vähentää yksityisautoilua kehyskunnista pääkaupunkiin ja siten ruuhkautumista.
Ministeri Risikko lausui tänään, että metropolikaupunki ja siihen
liittyvät kuntaliitokset eivät etene tällä hallituskaudella. Ilahduttavasti hän
sanoi myös, että metropolihallinto on tarkoitus viedä vielä maaliin.
Toivottavasti puheilla on katetta – kokoomus on jo ihan
riittävästi jarruttanut metropolin kehitystä!
mennessä Anniina Kostilainen | 26.1.2015 | Blogit
On sinänsä huvittavaa, että tässä salissa haukutaan vihreitä ja perussuomalaisia poliittisten virkanimitysten vuoksi. Kukaan ei sanallakaan kritisoi sitä porukkaa, joka on jo vuosikymmeniä hallinnut julkista sektoria nimenomaan poliittisten virkanimitysten kautta.
… Lue lisää
mennessä Minttu | 26.1.2015 | Valtuustoaloitteet
Kuntalaiset ovat huolissaan mm. koulurakennusten terveellisyydestä. Jotta Tilakeskuksen henkilökunnan ei tarvitsisi yksittäisiä raportteja lähettää jokaiselle kyselijälle, nämä voisivat olla kaupungin sivuilla. Tämä parantaisi luottamusta kaupunkiin ja...
