Helsingin seudun liikennelaitos (HSL) aikoo poistaa alennusliput kansaneläkeläisiltä. (Vantaan Sanomat 18.2.) Jutun ideoi entinen kaupunginvaltuutettu, nykyinen HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi (kok).HSL:n esitys on viemässä vapaalip…
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) piti tänään tiedotustilaisuuden Talvivaaran asioista. Tilanne näyttää pahalta, ja koko kaivoksen historian retuperämeininki saa kiukun kohoamaan. Kuvaavaa on, että asiat alkoivat luistaa parempaan suuntaan vasta konkurssin jälkeen.
Talvivaaran kaivoksen ongelmakäyttäytyminen on ollut
nähtävissä jo vuosien ajan. Ympäristöriskeistä eivät yhtiö ja sen
toimitusjohtaja Pekka Perä ole piitanneet. Eikä valvonta ole pelannut.
Toimitusjohtaja Perä on hämmästyttävällä tavalla onnistunut
manipuloimaan eri tahoja uskomaan Talvivaaran menestykseen niin, ettei touhua
ole ajoissa pantu kuriin. Valtio pumppasi vielä vuonna 2013 Solidiumin kautta suuria määriä pääomia yhtiöön, ja jopa yhtiön saneerausmenettelyä vitkuteltiin
toivottomassa tilanteessa kuukausikaupalla. Pekka Perällä on poikkeuksellisia kykyjä.
Nyt homma on konkurssipesän julkisselvityksen ansiosta
sentään paremmissa käsissä. Aikaisemman holtittoman menon jälkiä on kuitenkin
vaikea korjata, ja ympäristökatastrofin vaara on edelleen suuri. Lisäksi
veronmaksajien rahaa palaa hirmuisia määriä – ennaltaehkäisy olisi tässäkin
asiassa ollut paljon edullisempaa.
Kaikkineen Talvivaaran tarina on uskomaton ketju
vauhtisokeutta, ahneutta ja piittaamattomuutta. Ei luulisi, että tämmöinen on
mahdollista Suomessa – ainakaan tässä mittakaavassa.
Usein ylvästelemme hyvällä ympäristönsuojelun tasollamme ja
hyvin toimivalla hallinnollamme.
Talvivaaran näyttöjen perusteella ylpeilyn aiheita ei ole.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) piti tänään tiedotustilaisuuden Talvivaaran asioista. Tilanne näyttää pahalta, ja koko kaivoksen historian retuperämeininki saa kiukun kohoamaan. Kuvaavaa on, että asiat alkoivat luistaa parempaan suuntaan vasta konkurssin jälkeen.
Talvivaaran kaivoksen ongelmakäyttäytyminen on ollut
nähtävissä jo vuosien ajan. Ympäristöriskeistä eivät yhtiö ja sen
toimitusjohtaja Pekka Perä ole piitanneet. Eikä valvonta ole pelannut.
Toimitusjohtaja Perä on hämmästyttävällä tavalla onnistunut
manipuloimaan eri tahoja uskomaan Talvivaaran menestykseen niin, ettei touhua
ole ajoissa pantu kuriin. Valtio pumppasi vielä vuonna 2013 Solidiumin kautta suuria määriä pääomia yhtiöön, ja jopa yhtiön saneerausmenettelyä vitkuteltiin
toivottomassa tilanteessa kuukausikaupalla. Pekka Perällä on poikkeuksellisia kykyjä.
Nyt homma on konkurssipesän julkisselvityksen ansiosta
sentään paremmissa käsissä. Aikaisemman holtittoman menon jälkiä on kuitenkin
vaikea korjata, ja ympäristökatastrofin vaara on edelleen suuri. Lisäksi
veronmaksajien rahaa palaa hirmuisia määriä – ennaltaehkäisy olisi tässäkin
asiassa ollut paljon edullisempaa.
Kaikkineen Talvivaaran tarina on uskomaton ketju
vauhtisokeutta, ahneutta ja piittaamattomuutta. Ei luulisi, että tämmöinen on
mahdollista Suomessa – ainakaan tässä mittakaavassa.
Usein ylvästelemme hyvällä ympäristönsuojelun tasollamme ja
hyvin toimivalla hallinnollamme.
Talvivaaran näyttöjen perusteella ylpeilyn aiheita ei ole.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) piti tänään tiedotustilaisuuden Talvivaaran asioista. Tilanne näyttää pahalta, ja koko kaivoksen historian retuperämeininki saa kiukun kohoamaan. Kuvaavaa on, että asiat alkoivat luistaa parempaan suuntaan vasta konkurssin jälkeen.
Talvivaaran kaivoksen ongelmakäyttäytyminen on ollut
nähtävissä jo vuosien ajan. Ympäristöriskeistä eivät yhtiö ja sen
toimitusjohtaja Pekka Perä ole piitanneet. Eikä valvonta ole pelannut.
Toimitusjohtaja Perä on hämmästyttävällä tavalla onnistunut
manipuloimaan eri tahoja uskomaan Talvivaaran menestykseen niin, ettei touhua
ole ajoissa pantu kuriin. Valtio pumppasi vielä vuonna 2013 Solidiumin kautta suuria määriä pääomia yhtiöön, ja jopa yhtiön saneerausmenettelyä vitkuteltiin
toivottomassa tilanteessa kuukausikaupalla. Pekka Perällä on poikkeuksellisia kykyjä.
Nyt homma on konkurssipesän julkisselvityksen ansiosta
sentään paremmissa käsissä. Aikaisemman holtittoman menon jälkiä on kuitenkin
vaikea korjata, ja ympäristökatastrofin vaara on edelleen suuri. Lisäksi
veronmaksajien rahaa palaa hirmuisia määriä – ennaltaehkäisy olisi tässäkin
asiassa ollut paljon edullisempaa.
Kaikkineen Talvivaaran tarina on uskomaton ketju
vauhtisokeutta, ahneutta ja piittaamattomuutta. Ei luulisi, että tämmöinen on
mahdollista Suomessa – ainakaan tässä mittakaavassa.
Usein ylvästelemme hyvällä ympäristönsuojelun tasollamme ja
hyvin toimivalla hallinnollamme.
Talvivaaran näyttöjen perusteella ylpeilyn aiheita ei ole.
Biotaloutta markkinoidaan voimakkaasti suomalaisen työllisyyden edistäjänä ja teollisuuden uutena menestystekijänä. Parhaimmillaan biotalouden avulla voidaankin luoda kestäviä ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin ja synnyttää uutta liiketoimintaa, niin tuotannon kuin palveluiden saralla.
Kansallisen … Lue lisää
Valtion velkaantuminen on vaarallisen voimakasta. Velkakellon mukaan velka on nyt noin 96 000 000 000 euroa, eli noin 17 000 euroa asukasta kohden.Monet talousasiantuntijat painottavat silti sitä, että palveluiden leikkauksia ei kuitenkaan voi juuri ny…
Valtion velkaantuminen on vaarallisen voimakasta. Velkakellon mukaan velka on nyt noin 96 000 000 000 euroa, eli noin 17 000 euroa asukasta kohden.Monet talousasiantuntijat painottavat silti sitä, että palveluiden leikkauksia ei kuitenkaan voi juuri ny…
Tänään saatu perustuslakivaliokunnan lausunto sote-järjestämislaista oli tyrmäävä: ongelmia kansanvallassa ja rahoitusmallissa sekä näiden muodostamassa kokonaisuudessa. Pääministeri Stubb ilmoitti illemmalla, että lakia yritetään viilata kuntoon vielä tällä kaudella. Nyt ei kuitenkaan kannattaisi hötkyillä – parempi on tehdä nyt viimein kestävä malli. Ja se ei onnistu kolmessa viikossa.
Perustuslakivaliokunta näki suurimmiksi ongelmiksi kuntien
ja kansalaisten vähäiset vaikutusmahdollisuudet jättimäisissä sote-alueissa
sekä rahoitusmallin kohtuuttomat kuntavaikutukset. Laskelmien mukaan ero
pienimmän ja suurimman veroprosentin välillä repeäisi yli kymmenen
prosenttiyksikön!
Sote-uudistus on välttämätön, mutta huonoa ei kannata tehdä.
Esityksen ongelmat ovat niin isot, että parsiminen ei onnistu
pika-aikataululla. Tarvittavat muutokset ovat nimittäin niin suuria, että uudelleentuunattu
esitys on pakko laittaa uudelle lausuntokierrokselle.
Perustuslakiongelmien lisäksi sote-mallia vaivasi
monitasoinen hallinto. Kaksinkertainen kuntayhtymämalli (5 sote- ja 19
tuotantoaluetta) olisi kömpelö ja vaikeasti ohjattava. Ja rahoitusmalli oli raakile,
koska rahoitusta pohtiva parlamentaarinen ryhmä oli vasta saamaisillaan oman
mietintönsä valmiiksi.
Ilmeisimmältä
etenemistieltä näyttää nyt malli, jossa sote menisi maakuntatason vastuulle.
Samalla maakuntia olisi viisasta vähentää niin, että sote-järjestämisvastuu tulisi
noin kymmenelle alueelle. Eikä mitään kuntayhtymämallia vaan perustuslain 121.
pykälän mukainen kuntia suurempi itsehallintoalue.
Maakuntavaltuustot valittaisiin suorilla vaaleilla ja niille
tulisi myös verotusoikeus. Samassa yhteydessä maakunnille pitäisi antaa myös
muita tehtäviä kuten toisen asteen koulutus, työvoima- ja maahanmuuttoasiat,
liikenne- ja joukkoliikennesuunnittelu ja niin edelleen. Tämä olisi iso
remontti – samalla pitäisi uudistaa pipariksi mennyt valtion aluehallinto:
ELYjen, AVIen, maistraattien ja TE-keskusten tehtävät saman aluejaon mukaan.
Myös metropolihallinto ratkeaisi samalla.
Näin tulisi hyvä – mutta ei onnistu kolmessa viikossa!
Kansanedustaja Tapani Tölli (kesk) lausui
perustuslakivaliokunnan pressissä, että jos sote tässä nyt kaatui niin se
kaatui eteenpäin. Eli siis tuuskahti turvalleen.
Olihan tämä tietysti hallitukselle (ja oppositiollekin, joka
on ollut mukana parlamentaarisessa valmistelussa) ankara mahalasku. Mutta
perään ei kannata tehdä toista vastaavaa.
Tänään saatu perustuslakivaliokunnan lausunto sote-järjestämislaista oli tyrmäävä: ongelmia kansanvallassa ja rahoitusmallissa sekä näiden muodostamassa kokonaisuudessa. Pääministeri Stubb ilmoitti illemmalla, että lakia yritetään viilata kuntoon vielä tällä kaudella. Nyt ei kuitenkaan kannattaisi hötkyillä – parempi on tehdä nyt viimein kestävä malli. Ja se ei onnistu kolmessa viikossa.
Perustuslakivaliokunta näki suurimmiksi ongelmiksi kuntien
ja kansalaisten vähäiset vaikutusmahdollisuudet jättimäisissä sote-alueissa
sekä rahoitusmallin kohtuuttomat kuntavaikutukset. Laskelmien mukaan ero
pienimmän ja suurimman veroprosentin välillä repeäisi yli kymmenen
prosenttiyksikön!
Sote-uudistus on välttämätön, mutta huonoa ei kannata tehdä.
Esityksen ongelmat ovat niin isot, että parsiminen ei onnistu
pika-aikataululla. Tarvittavat muutokset ovat nimittäin niin suuria, että uudelleentuunattu
esitys on pakko laittaa uudelle lausuntokierrokselle.
Perustuslakiongelmien lisäksi sote-mallia vaivasi
monitasoinen hallinto. Kaksinkertainen kuntayhtymämalli (5 sote- ja 19
tuotantoaluetta) olisi kömpelö ja vaikeasti ohjattava. Ja rahoitusmalli oli raakile,
koska rahoitusta pohtiva parlamentaarinen ryhmä oli vasta saamaisillaan oman
mietintönsä valmiiksi.
Ilmeisimmältä
etenemistieltä näyttää nyt malli, jossa sote menisi maakuntatason vastuulle.
Samalla maakuntia olisi viisasta vähentää niin, että sote-järjestämisvastuu tulisi
noin kymmenelle alueelle. Eikä mitään kuntayhtymämallia vaan perustuslain 121.
pykälän mukainen kuntia suurempi itsehallintoalue.
Maakuntavaltuustot valittaisiin suorilla vaaleilla ja niille
tulisi myös verotusoikeus. Samassa yhteydessä maakunnille pitäisi antaa myös
muita tehtäviä kuten toisen asteen koulutus, työvoima- ja maahanmuuttoasiat,
liikenne- ja joukkoliikennesuunnittelu ja niin edelleen. Tämä olisi iso
remontti – samalla pitäisi uudistaa pipariksi mennyt valtion aluehallinto:
ELYjen, AVIen, maistraattien ja TE-keskusten tehtävät saman aluejaon mukaan.
Myös metropolihallinto ratkeaisi samalla.
Näin tulisi hyvä – mutta ei onnistu kolmessa viikossa!
Kansanedustaja Tapani Tölli (kesk) lausui
perustuslakivaliokunnan pressissä, että jos sote tässä nyt kaatui niin se
kaatui eteenpäin. Eli siis tuuskahti turvalleen.
Olihan tämä tietysti hallitukselle (ja oppositiollekin, joka
on ollut mukana parlamentaarisessa valmistelussa) ankara mahalasku. Mutta
perään ei kannata tehdä toista vastaavaa.
Tänään saatu perustuslakivaliokunnan lausunto sote-järjestämislaista oli tyrmäävä: ongelmia kansanvallassa ja rahoitusmallissa sekä näiden muodostamassa kokonaisuudessa. Pääministeri Stubb ilmoitti illemmalla, että lakia yritetään viilata kuntoon vielä tällä kaudella. Nyt ei kuitenkaan kannattaisi hötkyillä – parempi on tehdä nyt viimein kestävä malli. Ja se ei onnistu kolmessa viikossa.
Perustuslakivaliokunta näki suurimmiksi ongelmiksi kuntien
ja kansalaisten vähäiset vaikutusmahdollisuudet jättimäisissä sote-alueissa
sekä rahoitusmallin kohtuuttomat kuntavaikutukset. Laskelmien mukaan ero
pienimmän ja suurimman veroprosentin välillä repeäisi yli kymmenen
prosenttiyksikön!
Sote-uudistus on välttämätön, mutta huonoa ei kannata tehdä.
Esityksen ongelmat ovat niin isot, että parsiminen ei onnistu
pika-aikataululla. Tarvittavat muutokset ovat nimittäin niin suuria, että uudelleentuunattu
esitys on pakko laittaa uudelle lausuntokierrokselle.
Perustuslakiongelmien lisäksi sote-mallia vaivasi
monitasoinen hallinto. Kaksinkertainen kuntayhtymämalli (5 sote- ja 19
tuotantoaluetta) olisi kömpelö ja vaikeasti ohjattava. Ja rahoitusmalli oli raakile,
koska rahoitusta pohtiva parlamentaarinen ryhmä oli vasta saamaisillaan oman
mietintönsä valmiiksi.
Ilmeisimmältä
etenemistieltä näyttää nyt malli, jossa sote menisi maakuntatason vastuulle.
Samalla maakuntia olisi viisasta vähentää niin, että sote-järjestämisvastuu tulisi
noin kymmenelle alueelle. Eikä mitään kuntayhtymämallia vaan perustuslain 121.
pykälän mukainen kuntia suurempi itsehallintoalue.
Maakuntavaltuustot valittaisiin suorilla vaaleilla ja niille
tulisi myös verotusoikeus. Samassa yhteydessä maakunnille pitäisi antaa myös
muita tehtäviä kuten toisen asteen koulutus, työvoima- ja maahanmuuttoasiat,
liikenne- ja joukkoliikennesuunnittelu ja niin edelleen. Tämä olisi iso
remontti – samalla pitäisi uudistaa pipariksi mennyt valtion aluehallinto:
ELYjen, AVIen, maistraattien ja TE-keskusten tehtävät saman aluejaon mukaan.
Myös metropolihallinto ratkeaisi samalla.
Näin tulisi hyvä – mutta ei onnistu kolmessa viikossa!
Kansanedustaja Tapani Tölli (kesk) lausui
perustuslakivaliokunnan pressissä, että jos sote tässä nyt kaatui niin se
kaatui eteenpäin. Eli siis tuuskahti turvalleen.
Olihan tämä tietysti hallitukselle (ja oppositiollekin, joka
on ollut mukana parlamentaarisessa valmistelussa) ankara mahalasku. Mutta
perään ei kannata tehdä toista vastaavaa.