mennessä Riikka Åstrand | 4.10.2012 | Blogit
Osallistuin tänään työllisyysaiheiseen vaalipaneeliin Korsossa. Työllisyyden hoito on yhä tärkeämmäksi käyvä aihe, johon monien on vaikea ottaa kunnolla kantaa. Työllisyyspalveluiden tukiviidakko, erilaiset palvelutoiminnot ja terminologia vaativat turistilta aikamoista perehtymistä ennen kuin kokonaisuus on hallussa.
Vantaalla työllisyysasiat on (ehkä monien mielestä yllättäen) hoidettu harvinaisen hyvin. Kun nuorten yhteiskuntatakuu (eli takuu siitä, että nuori saa kolmen kuukauden sisällä koulutus tai työpaikan) astuu ensi vuoden alussa voimaan, on Helsinki pulassa, kun joutuu keksimään ”sijoituskohteen” jopa tuhannelle nuorelle, joilla ei ole koulutus- eikä työpaikkaa. Vantaalla ongelmaa ei ole, sillä nuorille suunnattua ohjaus- ja tukipalvelua on pidetty yllä ilman pakkoa jo useiden vuosien ajan. Tämä panostus alkaakin nyt tuottaa tulosta. Vantaalla nuorten työttömyys on laskenut noin 20% viimeisen vuoden aikana, kun Helsingissä ja Espoossa se on noussut.
Taas yksi todiste siitä, että ennalta ehkäisevät toimenpiteet maksavat itsensä takaisin niin hyvinvoivempina ihmisinä kuin taloudellisina säästöinäkin.
Yli 50-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien osalta luvut eivät ole yhtä kannustavia. Toinen hankalasti työllistyvä ryhmä on maahanmuuttajat, joiden osuus työttömistä on jopa 35%. Jotta nämä passiivisessa työttömyyden tilassa ovat ihmiset saataisiin aktiiviseen, osallistuvaan rooliin yhteisössämme, on tehtävä isoja uudistuksia toimintatapoihin. Miksi istuttaa ihmisiä kodeissaan masentumassa, kun heille olisi tärkeitä tehtäviä monissa pienissä ja isoissa töissä kunnalla ja kausiluonteisissa töissä yrityksissä ja kolmannella sektorilla? Suurin osa ihmisistä voi paremmin, kun pääsee tekemään merkityksellistä työtä ja toimimaan yhdessä muiden kanssa.
Vantaalle olisikin otettava käyttöön ns. Paltamon malli. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikille löytyy töitä. Työt voivat olla joko erilaisia kunnalla tehtäviä työtehtäviä, kuten kouluisännän hommia, puistotyöntekijän töitä tai muita sen kaltaisia, tai kausiluonteisesti työntekijöitä voidaan ”vuokrata” eteenpäin yrityksiin tai yhdistyksiin vaikkapa remontti- tai leiriohjaajan töihin. Toimintaa organisoi ns. yhteiskunnallinen yritys, jota Paltamossa kutsuttiin ”Työvoimataloksi”. Työvoimatalossa tehdään myös pienimuotoista omaa työtä, kuten ompelu- ja puutöitä.
Paltamon malli antaisi kaikille mahdollisuuden aktiiviseen roolin yhteiskunnassa. Parhaimmillaan se voi toimia välivaiheena matkalla kohti perustuloa, jossa ihmisten on mahdollista ilman välissä toimivia tahoja ottaa itsenäisesti vastaan lyhytkestoisiakin töitä ja tulla silti toimeen. Mutta perustulosta ehkä joskus myöhemmin lisää.
 |
Kuntavaaliehdokas Åstrand työllisyyttä koskevassa vaalipaneelissa Korsossa 4.10.2012
Kuva: Minna Kuusela |
mennessä Petteri Niskanen | 4.10.2012 | Blogit
Lähestyvien kunnallisvaalien kunniaksi hieman visuaalista analyysiä vantaalaisehdokkaiden vastauksista. Tänään kunnallisveroa, talouden tasapainottamisen päälinjoja sekä palvelutuotannon ulkoistamista koskevat vastaukset. Laitan perjantaina kuntarakennetta ja metropolihallintoa koskevien vastausten kuvan sekä viikonlopun aikana sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen palveluita koskevia vastauksia käsittelevän kuvan.
Kuvissa on verrattu kaikkien ehdokkaiden vastauksia ehdokkaana olevien nykyisten kaupunginvaltuutettujen vastauksiin. Lähestymistapaan sisältyy uskomus siitä, että nykyisten valtuutettujen vastaukset heijastavat kaikkia ehdokkaita paremmin puolueen ”virallista” linjaa. Joissakin kohden valtuutettujen vastaukset eroavat ehdokkaiden linjasta: esimerkiksi perussuomalaisten valtuutettujen enemmistö uskoo palveluiden ulkoistamiseen, vaikka ehdokkaiden enemmistä vastustaa sitä. Vastaavasti demareiden ehdokkaista yli 40 % kannattaa veronkorotusta esitettyjen palveluleikkausten sijasta, mutta 12 valtuutetun joukosta vain 3 on tätä mieltä.
Silmiinpistävää on myös vastausten hajoaminen jokaisen ryhmän sisällä. Talouden tasapainottamisen keinoista suosituin näyttää olevan omaisuuden myynti. Vain vasemmistoliiton joukoissa myynti jää vaille merkittävää kannatusta. Avoimeksi jää, mitä ehdokkaat olisivat myymässä. Vantaan Energia Oy lienee ainoa omaisuuserä, jonka myynnin olisi talouden kannalta ratkaisevaa merkitystä. Kaupungin omistuksessa oleva tonttimaa on joka tapauksessa kaavoituksen jälkeen myynnissä.
Latauslinkki: http://infografi.minunvantaa.fi/vaalikone1.png
mennessä Petteri Niskanen | 4.10.2012 | Blogit
Lähestyvien kunnallisvaalien kunniaksi hieman visuaalista analyysiä vantaalaisehdokkaiden vastauksista. Tänään kunnallisveroa, talouden tasapainottamisen päälinjoja sekä palvelutuotannon ulkoistamista koskevat vastaukset. Laitan perjantaina kuntarakennetta ja metropolihallintoa koskevien vastausten kuvan sekä viikonlopun aikana sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen palveluita koskevia vastauksia käsittelevän kuvan.
Kuvissa on verrattu kaikkien ehdokkaiden vastauksia ehdokkaana olevien nykyisten kaupunginvaltuutettujen vastauksiin. Lähestymistapaan sisältyy uskomus siitä, että nykyisten valtuutettujen vastaukset heijastavat kaikkia ehdokkaita paremmin puolueen ”virallista” linjaa. Joissakin kohden valtuutettujen vastaukset eroavat ehdokkaiden linjasta: esimerkiksi perussuomalaisten valtuutettujen enemmistö uskoo palveluiden ulkoistamiseen, vaikka ehdokkaiden enemmistä vastustaa sitä. Vastaavasti demareiden ehdokkaista yli 40 % kannattaa veronkorotusta esitettyjen palveluleikkausten sijasta, mutta 12 valtuutetun joukosta vain 3 on tätä mieltä.
Silmiinpistävää on myös vastausten hajoaminen jokaisen ryhmän sisällä. Talouden tasapainottamisen keinoista suosituin näyttää olevan omaisuuden myynti. Vain vasemmistoliiton joukoissa myynti jää vaille merkittävää kannatusta. Avoimeksi jää, mitä ehdokkaat olisivat myymässä. Vantaan Energia Oy lienee ainoa omaisuuserä, jonka myynnin olisi talouden kannalta ratkaisevaa merkitystä. Kaupungin omistuksessa oleva tonttimaa on joka tapauksessa kaavoituksen jälkeen myynnissä.
Latauslinkki: http://infografi.minunvantaa.fi/vaalikone1.png
mennessä Timo | 4.10.2012 | Blogit
Tenttejä luvassa tällä ja ensiviikolla. Vaimo töissä lauantain, joten pitää yrittää päästä sunnuntaina Tikkurilan maalaismarkkinoille. Olen asettanut tavoitteeksi olla vähintään kerran viikossa äänestäjien tentattavana. Tosin hieman ujostuttaa aina, eli jostakin syystä tulee aika paljon täytettyä niitä ilmapalloja. Tosin kukaan muu … Continue reading →
The post Vaalikampanja ja koulu appeared first on Timo Tuomaala.
mennessä Timo Juurikkalan blogi | 4.10.2012 | Blogit
Vantaan kaupungin läpi virtaa joki, joka on yksi maan tärkeimmistä: sen lähipiirissä asuu miljoona suomalaista. Vantaanjoki on suosittu virkistys- ja kalastuskohde, jonka arvoa vähentää heikko veden laatu. Joen tila oli huonoimmillaan 1960-luvulla, mutta tilanteen paraneminen on tyssännyt 90-luvulle.
Vantaanjoen suurin kuormittaja on maatalous, mutta sen lisäksi vedenlaatua heikentävät jätevedenpuhdistamot usein toistuvine ohijuoksutuksineen, haja-asutuksen jätevedet sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman päästöt. Kaikkiin näihin on puututtava, jotta vedenlaatu saadaan pysyvästi hyvälle tolalle.
Miljoonan ihmisen Vantaanjoki voidaan nostaa vesiensuojelun kärkikohteeksi, jossa laajalla yhteistyöllä haetaan tehokkaita, uusimman tutkimustiedon mukaisia keinoja vesistön tilan parantamiseksi. Vantaan kaupunki on luonteva vetäjä ja koollekutsuja jokiprojektin käynnistämiseksi. Vantaanjoen tilaa parantavat keinot tepsivät myös useimpiin muihin rannikon jokiin, ja siksi tällaisella pilottihankkeella on laajempaakin merkitystä Suomenlahden ja koko Itämeren tilan parantamisessa.
Maanviljely rehevöittää vesistöjä merkittävästi, mutta tarkkaan kohdennetuilla toimenpiteillä päästöjä voidaan vähentää kustannustehokkaasti. Erityistä huomiota vaativat kaltevat rantapellot sekä sellaiset lohkot, jotka ovat usein tulvien alla. Näiden osalta pitää harkita jopa kesannointia. Uusimpia tutkimustuloksia esimerkiksi ravinteiden sidonnasta peltomaahan pitää hyödyntää. Suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen perustaminen on myös tehokasta vesiensuojelua. Maanviljelijät tarvitsevat tila- ja lohkokohtaista täsmäneuvontaa, jotta vesiensuojelutoimet voidaan kohdistaa viisaimmalla tavalla.
Vantaanjoella on lukuisia jätevedenpuhdistamoja, joiden toimintaa voidaan tehostaa. Erityinen ongelma on taajaan toistuvat ohijuoksutukset, jolloin puhdistamattomia jätevesiä lasketaan sellaisenaan jokeen. Tarvitaan viemäriverkkojen ja puhdistamoiden saneerauksia, jotta raakaa jätevettä ei missään tilanteessa päästetä vesistöön. Hulevesiä varten on rakennettava erilliset järjestelmät imeytys- ja viivytysalueineen, jotta runsaatkaan sateet eivät ehkäise viemärivesien puhdistusta.
Vantaanjoen valuma-alueella on edelleen tuhansia asumuksia, joiden jätevedet valuvat saostuskaivojen kautta jokeen. Hajajätevesilakien mukaisiin ratkaisuihin siirtymistä voidaan nopeuttaa tehostetulla neuvonnalla ja kannustamalla kotitalouksia etupainotteisiin ratkaisuihin. Myös kuntien ympäristönsuojelumääräyksillä voidaan vähentää päästöjä.
Puhdasvetinen joki on asukkaille aarre. Sen äärellä on mukava liikkua, eikä kalastajien, melojien tai uimareiden tarvitse aprikoida veden terveysvaikutuksilla. Joen varteen voidaan rakentaa kansalaisten iloksi uima-, onki- ja nuotiopaikkoja; erityisen suuri merkitys tällä on vähävesistöisessä Vantaan kaupungissa. Mikä on mukavampaa kuin onkia kesäiltana ahvenia kotijoen rannassa, paistaa niitä tahi makkaroita nuotiolla ja pulahtaa välillä raikkaaseen veteen uimaan!
Vantaanjoki on luonnostaan tulva-aikoina savesta samea, mutta veden laadun paraneminen näkyy ennen pitkää myös veden kirkastumisena. Hyvälaatuisessa vedessä viihtyvät monenlaiset kalat, ravut, simpukat sekä pieneliöt. Virtavesiaktiivit ovat jo pitkään tehneet hyvää työtä taimenen elinolosuhteiden parantamiseksi Vantaanjoella ja sen sivupuroissa, mutta vaelluskalojen lisääntymistä haittaa heikko ja voimakkaasti vaihteleva vedenlaatu. Mitä parempi koti joki on taimenelle, sitä parempi virkistyskohde se on myös ihmisille.
Vantaanjoki-hankkeeseen pitää haastaa mukaan kaikki valuma-alueen kunnat Helsingistä Riihimäelle, maaseutuviranomaiset, vesilaitokset, lentoasema, alueen maanviljelijät sekä erilaiset kansalaisjärjestöt ja muut toimijat. Rahoitustukea hankkeelle on mahdollista hakea valtiolta ja EU:lta. Tehostetuilla vesiensuojelutoimilla on mahdollista saada joen vedenlaatu hyvälle tolalle jo viidessä vuodessa – kun vain toimeen ryhdytään.
Projektin luonteva vetäjä on Vantaan kaupunki. Vantaan vihreät haluavat, että haasteeseen tartutaan: Vantaanjoen kunnolla on suuri merkitys miljoonan ihmisen virkitysmahdollisuuksiin sekä Suomenlahden vesiympäristön tilaan. Erityisen paljon terve ja hyväkuntoinen joki parantaa vantaalaisten elämänlaatua.
mennessä Timo Juurikkalan blogi | 4.10.2012 | Blogit
Vantaan kaupungin läpi virtaa joki, joka on yksi maan tärkeimmistä: sen lähipiirissä asuu miljoona suomalaista. Vantaanjoki on suosittu virkistys- ja kalastuskohde, jonka arvoa vähentää heikko veden laatu. Joen tila oli huonoimmillaan 1960-luvulla, mutta tilanteen paraneminen on tyssännyt 90-luvulle.
Vantaanjoen suurin kuormittaja on maatalous, mutta sen lisäksi vedenlaatua heikentävät jätevedenpuhdistamot usein toistuvine ohijuoksutuksineen, haja-asutuksen jätevedet sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman päästöt. Kaikkiin näihin on puututtava, jotta vedenlaatu saadaan pysyvästi hyvälle tolalle.
Miljoonan ihmisen Vantaanjoki voidaan nostaa vesiensuojelun kärkikohteeksi, jossa laajalla yhteistyöllä haetaan tehokkaita, uusimman tutkimustiedon mukaisia keinoja vesistön tilan parantamiseksi. Vantaan kaupunki on luonteva vetäjä ja koollekutsuja jokiprojektin käynnistämiseksi. Vantaanjoen tilaa parantavat keinot tepsivät myös useimpiin muihin rannikon jokiin, ja siksi tällaisella pilottihankkeella on laajempaakin merkitystä Suomenlahden ja koko Itämeren tilan parantamisessa.
Maanviljely rehevöittää vesistöjä merkittävästi, mutta tarkkaan kohdennetuilla toimenpiteillä päästöjä voidaan vähentää kustannustehokkaasti. Erityistä huomiota vaativat kaltevat rantapellot sekä sellaiset lohkot, jotka ovat usein tulvien alla. Näiden osalta pitää harkita jopa kesannointia. Uusimpia tutkimustuloksia esimerkiksi ravinteiden sidonnasta peltomaahan pitää hyödyntää. Suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen perustaminen on myös tehokasta vesiensuojelua. Maanviljelijät tarvitsevat tila- ja lohkokohtaista täsmäneuvontaa, jotta vesiensuojelutoimet voidaan kohdistaa viisaimmalla tavalla.
Vantaanjoella on lukuisia jätevedenpuhdistamoja, joiden toimintaa voidaan tehostaa. Erityinen ongelma on taajaan toistuvat ohijuoksutukset, jolloin puhdistamattomia jätevesiä lasketaan sellaisenaan jokeen. Tarvitaan viemäriverkkojen ja puhdistamoiden saneerauksia, jotta raakaa jätevettä ei missään tilanteessa päästetä vesistöön. Hulevesiä varten on rakennettava erilliset järjestelmät imeytys- ja viivytysalueineen, jotta runsaatkaan sateet eivät ehkäise viemärivesien puhdistusta.
Vantaanjoen valuma-alueella on edelleen tuhansia asumuksia, joiden jätevedet valuvat saostuskaivojen kautta jokeen. Hajajätevesilakien mukaisiin ratkaisuihin siirtymistä voidaan nopeuttaa tehostetulla neuvonnalla ja kannustamalla kotitalouksia etupainotteisiin ratkaisuihin. Myös kuntien ympäristönsuojelumääräyksillä voidaan vähentää päästöjä.
Puhdasvetinen joki on asukkaille aarre. Sen äärellä on mukava liikkua, eikä kalastajien, melojien tai uimareiden tarvitse aprikoida veden terveysvaikutuksilla. Joen varteen voidaan rakentaa kansalaisten iloksi uima-, onki- ja nuotiopaikkoja; erityisen suuri merkitys tällä on vähävesistöisessä Vantaan kaupungissa. Mikä on mukavampaa kuin onkia kesäiltana ahvenia kotijoen rannassa, paistaa niitä tahi makkaroita nuotiolla ja pulahtaa välillä raikkaaseen veteen uimaan!
Vantaanjoki on luonnostaan tulva-aikoina savesta samea, mutta veden laadun paraneminen näkyy ennen pitkää myös veden kirkastumisena. Hyvälaatuisessa vedessä viihtyvät monenlaiset kalat, ravut, simpukat sekä pieneliöt. Virtavesiaktiivit ovat jo pitkään tehneet hyvää työtä taimenen elinolosuhteiden parantamiseksi Vantaanjoella ja sen sivupuroissa, mutta vaelluskalojen lisääntymistä haittaa heikko ja voimakkaasti vaihteleva vedenlaatu. Mitä parempi koti joki on taimenelle, sitä parempi virkistyskohde se on myös ihmisille.
Vantaanjoki-hankkeeseen pitää haastaa mukaan kaikki valuma-alueen kunnat Helsingistä Riihimäelle, maaseutuviranomaiset, vesilaitokset, lentoasema, alueen maanviljelijät sekä erilaiset kansalaisjärjestöt ja muut toimijat. Rahoitustukea hankkeelle on mahdollista hakea valtiolta ja EU:lta. Tehostetuilla vesiensuojelutoimilla on mahdollista saada joen vedenlaatu hyvälle tolalle jo viidessä vuodessa – kun vain toimeen ryhdytään.
Projektin luonteva vetäjä on Vantaan kaupunki. Vantaan vihreät haluavat, että haasteeseen tartutaan: Vantaanjoen kunnolla on suuri merkitys miljoonan ihmisen virkitysmahdollisuuksiin sekä Suomenlahden vesiympäristön tilaan. Erityisen paljon terve ja hyväkuntoinen joki parantaa vantaalaisten elämänlaatua.
mennessä Timo Juurikkalan blogi | 4.10.2012 | Blogit
Vantaan kaupungin läpi virtaa joki, joka on yksi maan tärkeimmistä: sen lähipiirissä asuu miljoona suomalaista. Vantaanjoki on suosittu virkistys- ja kalastuskohde, jonka arvoa vähentää heikko veden laatu. Joen tila oli huonoimmillaan 1960-luv…
mennessä Timo Juurikkalan blogi | 4.10.2012 | Blogit
Vantaan kaupungin läpi virtaa joki, joka on yksi maan tärkeimmistä: sen lähipiirissä asuu miljoona suomalaista. Vantaanjoki on suosittu virkistys- ja kalastuskohde, jonka arvoa vähentää heikko veden laatu. Joen tila oli huonoimmillaan 1960-luv…
mennessä Timo Juurikkalan blogi | 4.10.2012 | Blogit
Vantaan kaupungin läpi virtaa joki, joka on yksi maan tärkeimmistä: sen lähipiirissä asuu miljoona suomalaista. Vantaanjoki on suosittu virkistys- ja kalastuskohde, jonka arvoa vähentää heikko veden laatu. Joen tila oli huonoimmillaan 1960-luv…
mennessä Timo Juurikkalan blogi | 4.10.2012 | Blogit
Vantaan kaupungin läpi virtaa joki, joka on yksi maan tärkeimmistä: sen lähipiirissä asuu miljoona suomalaista. Vantaanjoki on suosittu virkistys- ja kalastuskohde, jonka arvoa vähentää heikko veden laatu. Joen tila oli huonoimmillaan 1960-luv…
