by Petteri Niskanen | 4.10.2012 | Blogit
Lähestyvien kunnallisvaalien kunniaksi hieman visuaalista analyysiä vantaalaisehdokkaiden vastauksista. Tänään kunnallisveroa, talouden tasapainottamisen päälinjoja sekä palvelutuotannon ulkoistamista koskevat vastaukset. Laitan perjantaina kuntarakennetta ja metropolihallintoa koskevien vastausten kuvan sekä viikonlopun aikana sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen palveluita koskevia vastauksia käsittelevän kuvan.
Kuvissa on verrattu kaikkien ehdokkaiden vastauksia ehdokkaana olevien nykyisten kaupunginvaltuutettujen vastauksiin. Lähestymistapaan sisältyy uskomus siitä, että nykyisten valtuutettujen vastaukset heijastavat kaikkia ehdokkaita paremmin puolueen ”virallista” linjaa. Joissakin kohden valtuutettujen vastaukset eroavat ehdokkaiden linjasta: esimerkiksi perussuomalaisten valtuutettujen enemmistö uskoo palveluiden ulkoistamiseen, vaikka ehdokkaiden enemmistä vastustaa sitä. Vastaavasti demareiden ehdokkaista yli 40 % kannattaa veronkorotusta esitettyjen palveluleikkausten sijasta, mutta 12 valtuutetun joukosta vain 3 on tätä mieltä.
Silmiinpistävää on myös vastausten hajoaminen jokaisen ryhmän sisällä. Talouden tasapainottamisen keinoista suosituin näyttää olevan omaisuuden myynti. Vain vasemmistoliiton joukoissa myynti jää vaille merkittävää kannatusta. Avoimeksi jää, mitä ehdokkaat olisivat myymässä. Vantaan Energia Oy lienee ainoa omaisuuserä, jonka myynnin olisi talouden kannalta ratkaisevaa merkitystä. Kaupungin omistuksessa oleva tonttimaa on joka tapauksessa kaavoituksen jälkeen myynnissä.
Latauslinkki: http://infografi.minunvantaa.fi/vaalikone1.png
by Petteri Niskanen | 4.10.2012 | Blogit
Lähestyvien kunnallisvaalien kunniaksi hieman visuaalista analyysiä vantaalaisehdokkaiden vastauksista. Tänään kunnallisveroa, talouden tasapainottamisen päälinjoja sekä palvelutuotannon ulkoistamista koskevat vastaukset. Laitan perjantaina kuntarakennetta ja metropolihallintoa koskevien vastausten kuvan sekä viikonlopun aikana sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen palveluita koskevia vastauksia käsittelevän kuvan.
Kuvissa on verrattu kaikkien ehdokkaiden vastauksia ehdokkaana olevien nykyisten kaupunginvaltuutettujen vastauksiin. Lähestymistapaan sisältyy uskomus siitä, että nykyisten valtuutettujen vastaukset heijastavat kaikkia ehdokkaita paremmin puolueen ”virallista” linjaa. Joissakin kohden valtuutettujen vastaukset eroavat ehdokkaiden linjasta: esimerkiksi perussuomalaisten valtuutettujen enemmistö uskoo palveluiden ulkoistamiseen, vaikka ehdokkaiden enemmistä vastustaa sitä. Vastaavasti demareiden ehdokkaista yli 40 % kannattaa veronkorotusta esitettyjen palveluleikkausten sijasta, mutta 12 valtuutetun joukosta vain 3 on tätä mieltä.
Silmiinpistävää on myös vastausten hajoaminen jokaisen ryhmän sisällä. Talouden tasapainottamisen keinoista suosituin näyttää olevan omaisuuden myynti. Vain vasemmistoliiton joukoissa myynti jää vaille merkittävää kannatusta. Avoimeksi jää, mitä ehdokkaat olisivat myymässä. Vantaan Energia Oy lienee ainoa omaisuuserä, jonka myynnin olisi talouden kannalta ratkaisevaa merkitystä. Kaupungin omistuksessa oleva tonttimaa on joka tapauksessa kaavoituksen jälkeen myynnissä.
Latauslinkki: http://infografi.minunvantaa.fi/vaalikone1.png
by Timo | 4.10.2012 | Blogit
Tenttejä luvassa tällä ja ensiviikolla. Vaimo töissä lauantain, joten pitää yrittää päästä sunnuntaina Tikkurilan maalaismarkkinoille. Olen asettanut tavoitteeksi olla vähintään kerran viikossa äänestäjien tentattavana. Tosin hieman ujostuttaa aina, eli jostakin syystä tulee aika paljon täytettyä niitä ilmapalloja. Tosin kukaan muu … Continue reading →
The post Vaalikampanja ja koulu appeared first on Timo Tuomaala.
by Timo Juurikkalan blogi | 4.10.2012 | Blogit
Vantaan kaupungin läpi virtaa joki, joka on yksi maan tärkeimmistä: sen lähipiirissä asuu miljoona suomalaista. Vantaanjoki on suosittu virkistys- ja kalastuskohde, jonka arvoa vähentää heikko veden laatu. Joen tila oli huonoimmillaan 1960-luvulla, mutta tilanteen paraneminen on tyssännyt 90-luvulle.
Vantaanjoen suurin kuormittaja on maatalous, mutta sen lisäksi vedenlaatua heikentävät jätevedenpuhdistamot usein toistuvine ohijuoksutuksineen, haja-asutuksen jätevedet sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman päästöt. Kaikkiin näihin on puututtava, jotta vedenlaatu saadaan pysyvästi hyvälle tolalle.
Miljoonan ihmisen Vantaanjoki voidaan nostaa vesiensuojelun kärkikohteeksi, jossa laajalla yhteistyöllä haetaan tehokkaita, uusimman tutkimustiedon mukaisia keinoja vesistön tilan parantamiseksi. Vantaan kaupunki on luonteva vetäjä ja koollekutsuja jokiprojektin käynnistämiseksi. Vantaanjoen tilaa parantavat keinot tepsivät myös useimpiin muihin rannikon jokiin, ja siksi tällaisella pilottihankkeella on laajempaakin merkitystä Suomenlahden ja koko Itämeren tilan parantamisessa.
Maanviljely rehevöittää vesistöjä merkittävästi, mutta tarkkaan kohdennetuilla toimenpiteillä päästöjä voidaan vähentää kustannustehokkaasti. Erityistä huomiota vaativat kaltevat rantapellot sekä sellaiset lohkot, jotka ovat usein tulvien alla. Näiden osalta pitää harkita jopa kesannointia. Uusimpia tutkimustuloksia esimerkiksi ravinteiden sidonnasta peltomaahan pitää hyödyntää. Suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen perustaminen on myös tehokasta vesiensuojelua. Maanviljelijät tarvitsevat tila- ja lohkokohtaista täsmäneuvontaa, jotta vesiensuojelutoimet voidaan kohdistaa viisaimmalla tavalla.
Vantaanjoella on lukuisia jätevedenpuhdistamoja, joiden toimintaa voidaan tehostaa. Erityinen ongelma on taajaan toistuvat ohijuoksutukset, jolloin puhdistamattomia jätevesiä lasketaan sellaisenaan jokeen. Tarvitaan viemäriverkkojen ja puhdistamoiden saneerauksia, jotta raakaa jätevettä ei missään tilanteessa päästetä vesistöön. Hulevesiä varten on rakennettava erilliset järjestelmät imeytys- ja viivytysalueineen, jotta runsaatkaan sateet eivät ehkäise viemärivesien puhdistusta.
Vantaanjoen valuma-alueella on edelleen tuhansia asumuksia, joiden jätevedet valuvat saostuskaivojen kautta jokeen. Hajajätevesilakien mukaisiin ratkaisuihin siirtymistä voidaan nopeuttaa tehostetulla neuvonnalla ja kannustamalla kotitalouksia etupainotteisiin ratkaisuihin. Myös kuntien ympäristönsuojelumääräyksillä voidaan vähentää päästöjä.
Puhdasvetinen joki on asukkaille aarre. Sen äärellä on mukava liikkua, eikä kalastajien, melojien tai uimareiden tarvitse aprikoida veden terveysvaikutuksilla. Joen varteen voidaan rakentaa kansalaisten iloksi uima-, onki- ja nuotiopaikkoja; erityisen suuri merkitys tällä on vähävesistöisessä Vantaan kaupungissa. Mikä on mukavampaa kuin onkia kesäiltana ahvenia kotijoen rannassa, paistaa niitä tahi makkaroita nuotiolla ja pulahtaa välillä raikkaaseen veteen uimaan!
Vantaanjoki on luonnostaan tulva-aikoina savesta samea, mutta veden laadun paraneminen näkyy ennen pitkää myös veden kirkastumisena. Hyvälaatuisessa vedessä viihtyvät monenlaiset kalat, ravut, simpukat sekä pieneliöt. Virtavesiaktiivit ovat jo pitkään tehneet hyvää työtä taimenen elinolosuhteiden parantamiseksi Vantaanjoella ja sen sivupuroissa, mutta vaelluskalojen lisääntymistä haittaa heikko ja voimakkaasti vaihteleva vedenlaatu. Mitä parempi koti joki on taimenelle, sitä parempi virkistyskohde se on myös ihmisille.
Vantaanjoki-hankkeeseen pitää haastaa mukaan kaikki valuma-alueen kunnat Helsingistä Riihimäelle, maaseutuviranomaiset, vesilaitokset, lentoasema, alueen maanviljelijät sekä erilaiset kansalaisjärjestöt ja muut toimijat. Rahoitustukea hankkeelle on mahdollista hakea valtiolta ja EU:lta. Tehostetuilla vesiensuojelutoimilla on mahdollista saada joen vedenlaatu hyvälle tolalle jo viidessä vuodessa – kun vain toimeen ryhdytään.
Projektin luonteva vetäjä on Vantaan kaupunki. Vantaan vihreät haluavat, että haasteeseen tartutaan: Vantaanjoen kunnolla on suuri merkitys miljoonan ihmisen virkitysmahdollisuuksiin sekä Suomenlahden vesiympäristön tilaan. Erityisen paljon terve ja hyväkuntoinen joki parantaa vantaalaisten elämänlaatua.
by Timo Juurikkalan blogi | 4.10.2012 | Blogit
Vantaan kaupungin läpi virtaa joki, joka on yksi maan tärkeimmistä: sen lähipiirissä asuu miljoona suomalaista. Vantaanjoki on suosittu virkistys- ja kalastuskohde, jonka arvoa vähentää heikko veden laatu. Joen tila oli huonoimmillaan 1960-luvulla, mutta tilanteen paraneminen on tyssännyt 90-luvulle.
Vantaanjoen suurin kuormittaja on maatalous, mutta sen lisäksi vedenlaatua heikentävät jätevedenpuhdistamot usein toistuvine ohijuoksutuksineen, haja-asutuksen jätevedet sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman päästöt. Kaikkiin näihin on puututtava, jotta vedenlaatu saadaan pysyvästi hyvälle tolalle.
Miljoonan ihmisen Vantaanjoki voidaan nostaa vesiensuojelun kärkikohteeksi, jossa laajalla yhteistyöllä haetaan tehokkaita, uusimman tutkimustiedon mukaisia keinoja vesistön tilan parantamiseksi. Vantaan kaupunki on luonteva vetäjä ja koollekutsuja jokiprojektin käynnistämiseksi. Vantaanjoen tilaa parantavat keinot tepsivät myös useimpiin muihin rannikon jokiin, ja siksi tällaisella pilottihankkeella on laajempaakin merkitystä Suomenlahden ja koko Itämeren tilan parantamisessa.
Maanviljely rehevöittää vesistöjä merkittävästi, mutta tarkkaan kohdennetuilla toimenpiteillä päästöjä voidaan vähentää kustannustehokkaasti. Erityistä huomiota vaativat kaltevat rantapellot sekä sellaiset lohkot, jotka ovat usein tulvien alla. Näiden osalta pitää harkita jopa kesannointia. Uusimpia tutkimustuloksia esimerkiksi ravinteiden sidonnasta peltomaahan pitää hyödyntää. Suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen perustaminen on myös tehokasta vesiensuojelua. Maanviljelijät tarvitsevat tila- ja lohkokohtaista täsmäneuvontaa, jotta vesiensuojelutoimet voidaan kohdistaa viisaimmalla tavalla.
Vantaanjoella on lukuisia jätevedenpuhdistamoja, joiden toimintaa voidaan tehostaa. Erityinen ongelma on taajaan toistuvat ohijuoksutukset, jolloin puhdistamattomia jätevesiä lasketaan sellaisenaan jokeen. Tarvitaan viemäriverkkojen ja puhdistamoiden saneerauksia, jotta raakaa jätevettä ei missään tilanteessa päästetä vesistöön. Hulevesiä varten on rakennettava erilliset järjestelmät imeytys- ja viivytysalueineen, jotta runsaatkaan sateet eivät ehkäise viemärivesien puhdistusta.
Vantaanjoen valuma-alueella on edelleen tuhansia asumuksia, joiden jätevedet valuvat saostuskaivojen kautta jokeen. Hajajätevesilakien mukaisiin ratkaisuihin siirtymistä voidaan nopeuttaa tehostetulla neuvonnalla ja kannustamalla kotitalouksia etupainotteisiin ratkaisuihin. Myös kuntien ympäristönsuojelumääräyksillä voidaan vähentää päästöjä.
Puhdasvetinen joki on asukkaille aarre. Sen äärellä on mukava liikkua, eikä kalastajien, melojien tai uimareiden tarvitse aprikoida veden terveysvaikutuksilla. Joen varteen voidaan rakentaa kansalaisten iloksi uima-, onki- ja nuotiopaikkoja; erityisen suuri merkitys tällä on vähävesistöisessä Vantaan kaupungissa. Mikä on mukavampaa kuin onkia kesäiltana ahvenia kotijoen rannassa, paistaa niitä tahi makkaroita nuotiolla ja pulahtaa välillä raikkaaseen veteen uimaan!
Vantaanjoki on luonnostaan tulva-aikoina savesta samea, mutta veden laadun paraneminen näkyy ennen pitkää myös veden kirkastumisena. Hyvälaatuisessa vedessä viihtyvät monenlaiset kalat, ravut, simpukat sekä pieneliöt. Virtavesiaktiivit ovat jo pitkään tehneet hyvää työtä taimenen elinolosuhteiden parantamiseksi Vantaanjoella ja sen sivupuroissa, mutta vaelluskalojen lisääntymistä haittaa heikko ja voimakkaasti vaihteleva vedenlaatu. Mitä parempi koti joki on taimenelle, sitä parempi virkistyskohde se on myös ihmisille.
Vantaanjoki-hankkeeseen pitää haastaa mukaan kaikki valuma-alueen kunnat Helsingistä Riihimäelle, maaseutuviranomaiset, vesilaitokset, lentoasema, alueen maanviljelijät sekä erilaiset kansalaisjärjestöt ja muut toimijat. Rahoitustukea hankkeelle on mahdollista hakea valtiolta ja EU:lta. Tehostetuilla vesiensuojelutoimilla on mahdollista saada joen vedenlaatu hyvälle tolalle jo viidessä vuodessa – kun vain toimeen ryhdytään.
Projektin luonteva vetäjä on Vantaan kaupunki. Vantaan vihreät haluavat, että haasteeseen tartutaan: Vantaanjoen kunnolla on suuri merkitys miljoonan ihmisen virkitysmahdollisuuksiin sekä Suomenlahden vesiympäristön tilaan. Erityisen paljon terve ja hyväkuntoinen joki parantaa vantaalaisten elämänlaatua.
by Timo Juurikkalan blogi | 4.10.2012 | Blogit
Vantaan kaupungin läpi virtaa joki, joka on yksi maan tärkeimmistä: sen lähipiirissä asuu miljoona suomalaista. Vantaanjoki on suosittu virkistys- ja kalastuskohde, jonka arvoa vähentää heikko veden laatu. Joen tila oli huonoimmillaan 1960-luv…
by Timo Juurikkalan blogi | 4.10.2012 | Blogit
Vantaan kaupungin läpi virtaa joki, joka on yksi maan tärkeimmistä: sen lähipiirissä asuu miljoona suomalaista. Vantaanjoki on suosittu virkistys- ja kalastuskohde, jonka arvoa vähentää heikko veden laatu. Joen tila oli huonoimmillaan 1960-luv…
by Timo Juurikkalan blogi | 4.10.2012 | Blogit
Vantaan kaupungin läpi virtaa joki, joka on yksi maan tärkeimmistä: sen lähipiirissä asuu miljoona suomalaista. Vantaanjoki on suosittu virkistys- ja kalastuskohde, jonka arvoa vähentää heikko veden laatu. Joen tila oli huonoimmillaan 1960-luv…
by Timo Juurikkalan blogi | 4.10.2012 | Blogit
Vantaan kaupungin läpi virtaa joki, joka on yksi maan tärkeimmistä: sen lähipiirissä asuu miljoona suomalaista. Vantaanjoki on suosittu virkistys- ja kalastuskohde, jonka arvoa vähentää heikko veden laatu. Joen tila oli huonoimmillaan 1960-luv…
by Timo Juurikkalan blogi | 4.10.2012 | Blogit
Vantaan kaupungin läpi virtaa joki, joka on yksi maan tärkeimmistä: sen lähipiirissä asuu miljoona suomalaista. Vantaanjoki on suosittu virkistys- ja kalastuskohde, jonka arvoa vähentää heikko veden laatu. Joen tila oli huonoimmillaan 1960-luv…
