Presidentinvaalit jättivät sisälleni lämpimän, kiitollisen tunteen. Kokemus, joka jaettiin yhdessä tuhansien kanssa, antoi voimaa, joka kestää pitkään. Ihmisten into, vaikuttamisen halu ja yhteishenki olivat jotain sellaista, jonka merkitys on paljon laajempi kuin itse vaalin. Lopulta itse vaalin tulos ei merkinnyt enää paljonkaan, Haaviston kampanja itsessään oli käsittämätön positiivisen, osallistuvan ja yhteisöllisen, toisistaan välittävän Suomen voitto. Kampanja onnistui siinä, missä mikään polittinen tapahtuma ei ole onnistunut vuosiin: havahduttamaan ihmiset ulos välinpitämättömyyden usvasta, ottamaan yhdessä kantaa paremman maailman puolesta.

Symbolisesti miljoonan äänen rajan ylittäminen oli mahtava saavutus. Vaikka vihreät puolueena eivät olleet presidentinvaalikamppailussa vahvasti esillä, Pekka Haavisto edustaa kuitenkin niitä syvimpiä vihreitä arvoja, joiden eteen olemme vihreissä työskennelleet jo pitkään. Siten jokainen ääni Pekalle on ollut välttämättä myös ääni näiden arvojen puolesta. Vaali osoitti, että vantaalaisista 40% on näiden arvojen takana. Vielä puoli vuotta sitten tällainen tulos tuntui sen hetkisessä ilmapiirissä täysin mahdottomalta ajatukselta. Sitä upeampaa onkin nyt olla kokemassa tätä täysin uutta avoimen kannustavaa ilmapiiriä.

Yksi suurimpia ilon aiheita on mielestäni Pekan sovittelevan toimintatavan riemuvoitto. Toivon, että myös Vihreässä puolueessa vastakkainasettelujen aika on ohi ja paneudumme ottamaan huomioon myös toisenlaisista lähtökohdista ponnistelevat ja vastakkaista mieltä olevat. Tämä toimintatapa ohjatkoon meitä niin politiikassa kuin muussakin elämässä. MPT- Mitä Pekka tekisi? Yritän pitää tämän ohjeen mielessä aina kun tekee mieli provosoitua tai osoittaa toista syyttävällä sormella.

Tässä hienon kampanjan muistoksi fiiliksen parhaiten kiteyttävä Flash mob Finlandia- video.