mennessä Vaula Norrena | 3.3.2014 | Blogit
Uutta elinvoimaohjelmaa kiiteltiin runsaasti Vantaan valtuustoinfossa, ja syystä.
Siinä on lueteltu pitkä lista konkreettisia toimenpiteitä, jotka toteutuessaan nostavat Vantaan työpaikkaomavaraisuutta entisestään (nyt 105%).
Siinä kasvatetaan työpaikka-alueita Aviapolista, Vehkalaa, Kivistöä. … Read more
mennessä Juhis Ranta | 2.10.2013 | Blogit
ViNO on ottanut kantaa, että ylioppilaskirjoituksia ei tarvita. Olen aivan samaa mieltä. Suomen hallitus aikoo kasvattaa ylioppilastutkinnon painoarvoa korkeakouluihin pääsemisessä. Tämä tie on huolestuttava.
Jos ajatellaan vaikkapa ammattikoulun ja lukion asemaa, niin lukioista on jo nyt huomattavasti helpompi ponnistaa korkeakouluihin. Moni on saattanut mennä ammattikouluun siinä uskossa, että saa sieltä itselleen mieluisan ammatin. Nuori ihminen kuitenkin kasvaa ja mielipitet saattavat muuttua rajustikin kolmen vuoden aikana. Kiinnostus korkeakouluun hakemiseen voi olla suurempi kuin aloittaessa opinnot.
Parasta opiskelija-ainesta ei saada tuijottamalla yleissivistävän koulutuksen arvosanoja, vaan alakohtaisissa pääsykokeisa, missä mitataan soveltuvuutta, kiinnostusta ja alan kannalta olennaisia tietoja ja taitoja. Tällaisia asioita ei välttämättä opita lukiosta tai ylioppilaskirjoituksia varten luetuista kirjoista. Niitä voi oppia tekemällä vapaaehtoistyötä, palkkatyötä tai monien alojen kohdalla käymällä perustutkinnon ammatillisessa koulutuksessa. Paljon voi oppia myös kirjastossa itse opiskelemalla.
Olen kuullut monien puolustavan ylioppilaskirjoituksia vertailukelpoisuudella. Tälläkin hetkellä on kuitenkin jo olemassa myös valtakunnallisia kokeita, joilla mitataan opiskelijoiden tasoa erilaisissa aineissa. Mihin tässä enää ylioppilaskirjoitusta tarvitaan?
Mielestäni myöskään nostalgia ja se että suvussa on ollut perinteenä, että kaikki kirjoittaa ylioppilaaksi ei ole riittävä peruste säilyttämään ylioppilaskirjoituksia. Sen jälkeen kun on opiskelupaikka korkeakoulussa tai työpaikka, niin ylioppilastodistuksella ei ole juurikaan painoarvoa.
Ylioppilaskirjoituksiin lukemisen sijaan lukioissa voitaisiin tehdä jotain hyödyllistä. Paljon on ollut esillä se, että lukiolaisilla ei ole työelämän kokemusta tarpeeksi, joten työharjoittelu voisi olla paikallaan tai sitten lukioille voisi kehittää erilaisen, omaa kiinnostusta ja tiedonhakutaitoa kehittävän loppukokeen. ViNO esittää, että aikaa voisi käyttää pääsykokeisiin lukemalla, tämäkään ei ole huono vaihtoehto.
mennessä Joel Linnainmäki | 27.5.2013 | Blogit
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 27.5.2013. Helsingin Sanomien pääkirjoitus (23. 5.) totesi oppisopimuksen olevan kelvollinen peruskoulun jälkeinen valinta. Kirjoituksessa Saksan menestynyt oppisopimusmalli asetettiin vastakkain perinteisen suomalaisen koulutusajattelun kanssa. Oppisopimus on […]
mennessä Joel Linnainmäki | 8.5.2013 | Blogit
Teksti on julkaistu Vantaan Sanomissa 8.5.2013 Nuoret ollaan hylkäämässä kortistoon. Tuetun oppisopimuskoulutuksen rahoja on leikattu merkittävästi Vantaan säästöohjelman nimissä. Vantaalla kehitetty ja valtakunnallisesti kehuttu nuorisotyöllistämisen malli on kaikessa hiljaisuudessa vuodatettu […]
mennessä Joel Linnainmäki | 26.2.2013 | Blogit
Teksti julkaistu Osallistuvat Nuoret 2013 ry:n nettisivuilla. ” Nuorisotakuulla tarjotaan koulutus-, harjoittelu-, työpaja-, kuntoutus- tai työpaikka alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta.” Tämän vuoden alussa […]