VaVin puheenjohtajaksi

Minua on tämän vuoden aikana kosiskeltu todella moneen eri pestiin. SAMOKin hallitusta olin vakavasti harkinnut ja ehdokkuuteeni suhtauduttiin positiivisesti. Kesän aikana päätin kuitenkin olla hakematta ainakin tänä vuonna.

Minua on myös kosiskeltu hakemaan ViNOn hallitukseen, HUMAKOn puheenjohtajaksi sekä Protun jaostoihin ja hallitukseen.

Minua ei ole pyydetty hakemaan Vantaan Vihreiden puheenjohtajaksi. Sitä paikkaa aion kuitenkin hakea.

Juuri ennen tämän merkinnän kirjoittamista olen lähettänyt hakemuksen Vantaan Vihreiden ja Vantaan Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden sähköpostilistoille. Takana on rankka viikonloppu SAMOKin liittokokouksessa ja Vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksessa. Samalla olemme ViNOVan kanssa valmistautuneet huomiseen syyskokoukseen. Kaiken touhuamisen lomassa olen eri ihmisille puhunut ajatuksistani pyrkiä VaVin puheenjohtajaksi ja olen saanut positiivista vastakaikua.

En päässyt varsinaiseksi valtuutetuksi. Olen kolmas varavaltuutettu tulevalla kaudella. Olen Vihreiden puoluevaltuuskunnassa myös varajäsenenä. Mielestäni nämä toimet tukevat toimimistani Vantaan Vihreiden puheenjohtajana, koska kykenen niiden ansiosta pysymään helpommin ajantasalla puolueen sisällä käytävästä keskustelusta sekä Vantaan politiikasta.

Vantaan vihreistä valtuustoryhmä on ollut se näkyvämpi ja kantaaottavampi taho, niin kuin pitääkin. Mielestäni Vantaan Vihreiden tulisi kuitenkin näkyä myös järjestönä kaupungin poliittisessa keskustelussa. Meidän pitää etsiä valtuuston ulkopuolisia vaikuttamisen kanavia ja ottaa kantaa. Näin voisimme saada tehokkaammin tavoitteitamme läpi.

Puolueen sisällä Vantaan Vihreiden tulee olla aktiivinen keskustelija ja arvostettu kumppani. Kunnallisena kattojärjestönä taas meidän tärkein tehtävä on turvata jäsenjärjestöjen toiminta.

Uskon, että olisin paras valinta Vantaan Vihreiden puheenjohtajaksi. Olen innostava ja kokenut järjestötoimija ja minulla on tahtoa ja näkemystä VaVin kehittämiseksi jouhevammaksi ja vaikuttavammaksi yhdistykseksi.

Kiitos Vantaa!

Tiukoille meni. Sain 244 ääntä ja olen näin ollen 2. varavaltuutettu Vantaan kaupunginvaltuuston Vihreässä valtuustoryhmässä. Eduskuntavaaleissa Vantaan alueelta ääniä tuli 331 eli hieman pudotusta on havaittavissa.

Kampanjaa on ollut todella hauskaa tehdä. Vaalipäällikkö Linda ja tukiryhmäläiset ovat tehneet todella hienoa työtä. Kampanja on ollut näkyvä ja varmastikin Vantaan aktiivisin.

Paras osa tässä on kuitenkin ollut ne lukuisat keskustelut, joita olen asukkaiden kanssa käynyt. Aiheita ja huolenaiheita on ollut monia. Moniin tarinoihin olen samaistunut ja monista olen oppinut. Näiden ihmisten takia tätä duunia tehdään.

Vantaalla äänestysprosentti oli vain 51, mikä on koko Suomen huonoin. Vantaa hoiti vaalimainokset paikoilleen vasta kun ennakkoäänestys oli jo käynnissä. Suurempi syy äänestämättömyyteen lienee se, että tyytymättömyys demareiden ja kokoomuksen linjalle peruspalveluiden alasajamisen suhteen on kanavoitunut nukkumisena vaalien yli. Jostain syystä Vihreiden ja Vasemmiston vaihtoehtoinen linja, jossa palvelut turvataan kohdistamalla leikkaukset fiksummin ja korottamalla maltillisesti veroja ei saanut äänestäjiä liikkeelle. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevalla vaalikaudella on entistä vaikeampaa pitää kiinni peruspalveluista.

Töitä siis riittää. Minä teen töitä Vantaan hyväksi varavaltuutetun paikalta sekä lautakunnasta käsin. Vielä ei tiedetä mikä lautakuntapaikka minulle siunaantuu, mutta sekin selviää tässä syksyn aikana.

Vielä suuri kiitos kaikille äänestäjille, tukiryhmäläisille sekä tsemppareille X244.

Onnittelut valituille. Olen erityisen iloinen Vihreiden Anssi Auran, Riikka Åstrandin ja Timo Juurikkalan sekä Vasemmistoliiton Minttu Sillanpään valinnasta. Tehkäähän hyvää työtä valtuustossa.

Mistä saisi kodin?

Tänään vietetään asunnottomien yötä. Kuntavaalikampanjani aikana olen keskustellun useiden asunnottomien kanssa ja kuullut erilaisia tarinoita ja tulevaisuuden suunnitelmia.

Eräs mieleenpainuva kohtaaminen tapahtui Tikkurilassa. Eläkkeellä oleva mieshenkilö kertoi, että on ollut 14 vuotta asunnottomana. Hän on yrittänyt etsiä asuntoa kaikkialta mistä vain voi, mutta turhaan. Hän on yrittänyt kysellä, että miksi ei ole saanut asuntoa ja vastaus on yleensä ollut, että hän on yksineläjä ja perheet ovat etusijalla.

Miehen on ollut vaikeaa saada myöskään mitään tukia sillä hänellä on säännölliset tulot, nimittäin pieni eläke. Elämiseen ei kuitenkaan jää juuri mitään, sillä hän omien sanojensa mukaan maksaa asunnottomien asuntolan paikasta n. 500 euroa kuukaudessa. Sillä hinnalla voisi jo saada pienen asunnon, jos se ei sijaitse aivan suurimpien keskustojen alueella.

Asunnottomuus voi olla todella lannistavaa. Onneksi on olemassa yömajoja ja asuntoloita, jotta ei tarvitse jäädä ulos. Monille silti ainoana vaihtoehtona näyttäytyy putkaan hankkiutuminen tai rappukäytävään murtautuminen, ettei tarvitse jäädä pakkaseen.

Vantaalle täytyy saada lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, jotta asuntojonoja saadaan lyhennettyä ja hintatasoa alennettua. Koti on perusoikeus.

Oikeus epäonnistua

Tänään saa epäonnistua, sillä tänään vietetään kansainvälistä epäonnistumisen päivää.

Noin laajemminkin yhteiksunnassa pitäisi olla sallittua epäonnistua. Jo peruskoulusta asti meidät kasvatetaan suoriutumaan, täyttämään muiden odotukset ja kilpailemaan keskenään. Epäonnistumisesta rangaistaan.

On selvää, että etenkin nuoret ja nuoret aikuiset etsivät paikkaansa maailmassa ja sitä omaa juttuaan. Kuitenkin jos poikkeaa siltä ns. normaalilta polulta, niin joutuu aina selittelemään ja hoitamaan asioita vaikeamman kautta. Kelan byrokratia on aika hankala jos koettaa sovittaa yhteen työelämän, opiskelun ja vaikkapa harrastukset.

Pienyrittäjillä ei ole varaa sairastua ja jos bisnes menee nurin, niin ei olekaan työttömyysturvaa. Siirryttäessä peruskoulusta toiselle asteelle tai toiselta asteelta korkeakouluun aina joku jää valintojen ulkopuolelle. Mitä sillojn tehdään? Pidetään välivuosi? Mennään töihin? Useimmat työpaikat vaativat 18-vuoden ikää ja aiempaa työkokemusta. Jos ei ole työkokemusta onnistunut saamaan, niin ei taida päästä töihin. Voihan sitä lähteä hankkimaan elämänkokemuksia vaikkapa ulkomaille, mutta tähän ei kaikilla rahkeet riitä.

Joillain ihmisillä on muutenvaan epäonninen tilanne. Kämppä voi mennä alta monesta syystä ja suurissa kaupungeissa hintataso on järjetön. Eräskin yksineläjä, joka on 14 vuotta ollut asunnottomana, kertoi, ettei hän saa mistään asuntoa, koska elää yksin. Nyt hän maksaa 500 euroa kuukaudessa asunnottomien asuntolan paikasta. Sillä hinnalla pitäisi jo saada oma kämppä.

Yhteiskunnassa pitäisi olla mahdollisuus kokeilla kaikenlaisia juttuja ja etsiä itseään ilman pelkoa siitä, että epäonnistuessaan ei ole enää mahdollista nousta jaloilleen. Vaikka tänään onkin kansainvälinen epäonnistumisen päivä, niin täytyy muinakin päivinä olla oikeus epäonnistua.

329 Me olemme Vantaa

Kunnallisvaalikampanja puksuttaa eteenpäin täyttä höyryä. Vantaalla äänestyslippuun kannattaa kirjoittaa numero 329. Tällä numerolla edistät asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Me asukkaat olemme Vantaa ja meidän täytyy päästä vaikuttamaan kaupungin päätöksentekoon. Samalla numerolla voit edistää yhteisöllisempää kaupunkikulttuuria. Kirjoittamalla lappuun 329, olet pienen askeleen lähempänä matalankynnyksen mielenterveyspalveluita. 329 on myös hyvin ekologinen numero ja se pyrkii kaupungin ilmastopäästöjen vähentämiseen.

Voit levittää sanaa tästä onnen numerosta ystäväpiirissäsi. Voit myös liittyä tukiryhmään ja auttaa sitä kautta kampanjoinnissa. Tämä onnistuu ottamalla yhteyttä vaalipäällikkööni Lindaan (nyholm.linda(at)gmail.com) tai minuun (juhis.ranta(at)vantaanvihreat.fi).

Mikäli käytät facebookia voit käydä tykkäämässä fb-sivusta. Alla olevaa esitettä jaetaan kaduilla kädestä käteen sekä postiluukkuihin, siinäkin hommassa saat halutessasi auttaa. Mutta tärkeimmät päivämäärät ovat kuitenkin 17.-23.10. jolloin on ennakkoäänestys sekä 28.10. jolloin on varsinainen vaalipäivä.