by Timo Juurikkalan blogi | 15.2.2015 | Blogit
Nyt näyttää vahvasti siltä, ettei metropolihallintoa tule. Kokoomus on harjoittanut erikoista kolmiraajajarrutusta: yhdellä raajalla on lyöty kättä päälle hallituksessa ja kolmella muulla jarrutettu ja viskelty kapuloita rattaisiin.
Lausunnoilla ollut luonnos metropolilaiksi ei ollut ehkä
briljantti esitys, mutta siinä oli kuitenkin muutamia tärkeitä edistysaskeleita.
Ensinnäkin metropolikaavan ja sen toteuttamissuunnitelman
avulla yhdyskuntarakenteen kehitys olisi saatu järkevään kuosiin. Yhdyskuntarakenteen
hajaantuminen olisi pysähtynyt, ja samalla olisi voitu torjua alueellista
eriytymistä.
Toisekseen olisi saatu syntymään nykyistä laajempi
yhtenäinen joukkoliikennejärjestelmä. Toimivan joukkoliikenteen toteuttaminen
olisi helpottunut, kun lippujärjestelmät olisi yhdistetty ja kehitetty
liityntäpysäköintiä.
Kolmanneksi seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä
olisi vastannut suorilla vaaleilla valittu metropolivaltuusto. Nurkkakuntaisen
edunvalvonnan vaikuttavuus olisi heikentynyt.
Mutta nyt siis palaillaan lähtöruutuun. Metropolin
tulevaisuutta on vaikea ennustaa – voi olla että vanhoissa poteroissa pysytään vielä
pitkään. Se ei ole seudun eikä kansakunnan etu.
Kataisen ja Stubbin hallitusten isot hankkeet taitavat
kaikki jäädä suutareiksi. Kuntarakenne-, sote- ja metropoliuudistus olisivat
vaatineet huolellista yhteensovitusta, koska ne kaikki vaikuttavat niin paljon
kuntien toimintaan. Kokonaiskuvaa ei kyetty hahmottamaan missään vaiheessa.
Tästä eivät vastuussa ole niinkään yksittäiset vastuuministerit
Guzenina-Richardson ja Huovinen tahi Virkkunen ja Risikko, vaan kapellimestarit
Katainen ja Stubb. Johtajuutta olisi tarvittu enemmän.
by Timo Juurikkalan blogi | 15.2.2015 | Blogit
Nyt näyttää vahvasti siltä, ettei metropolihallintoa tule. Kokoomus on harjoittanut erikoista kolmiraajajarrutusta: yhdellä raajalla on lyöty kättä päälle hallituksessa ja kolmella muulla jarrutettu ja viskelty kapuloita rattaisiin.
Lausunnoilla ollut luonnos metropolilaiksi ei ollut ehkä
briljantti esitys, mutta siinä oli kuitenkin muutamia tärkeitä edistysaskeleita.
Ensinnäkin metropolikaavan ja sen toteuttamissuunnitelman
avulla yhdyskuntarakenteen kehitys olisi saatu järkevään kuosiin. Yhdyskuntarakenteen
hajaantuminen olisi pysähtynyt, ja samalla olisi voitu torjua alueellista
eriytymistä.
Toisekseen olisi saatu syntymään nykyistä laajempi
yhtenäinen joukkoliikennejärjestelmä. Toimivan joukkoliikenteen toteuttaminen
olisi helpottunut, kun lippujärjestelmät olisi yhdistetty ja kehitetty
liityntäpysäköintiä.
Kolmanneksi seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä
olisi vastannut suorilla vaaleilla valittu metropolivaltuusto. Nurkkakuntaisen
edunvalvonnan vaikuttavuus olisi heikentynyt.
Mutta nyt siis palaillaan lähtöruutuun. Metropolin
tulevaisuutta on vaikea ennustaa – voi olla että vanhoissa poteroissa pysytään vielä
pitkään. Se ei ole seudun eikä kansakunnan etu.
Kataisen ja Stubbin hallitusten isot hankkeet taitavat
kaikki jäädä suutareiksi. Kuntarakenne-, sote- ja metropoliuudistus olisivat
vaatineet huolellista yhteensovitusta, koska ne kaikki vaikuttavat niin paljon
kuntien toimintaan. Kokonaiskuvaa ei kyetty hahmottamaan missään vaiheessa.
Tästä eivät vastuussa ole niinkään yksittäiset vastuuministerit
Guzenina-Richardson ja Huovinen tahi Virkkunen ja Risikko, vaan kapellimestarit
Katainen ja Stubb. Johtajuutta olisi tarvittu enemmän.
by Timo Juurikkalan blogi | 8.2.2015 | Blogit
Porkkalan kansallispuisto kuului Suomen ensimmäisiin kansallispuistoihin, jotka perustettiin vuonna 1938. Puisto kuitenkin lakkautettiin Neuvostoliiton vuokrakauden 1944-1956 jälkeen, koska ”sen luontoarvot olivat kärsineet liikaa linnoitustöistä”. Nyt on uuden tulemisen aika – Porkkalan kansallispuisto on oiva lahja 100 vuotta täyttävälle Suomelle.
Porkkalan saariston luontoarvot ovat
merkittävät. Tammikuussa valmistui Metsähallituksen selvitys Porkkalanniemen ja
sen edustan merialueen eri suojeluvaihtoehdoista.
Porkkalan
kansallispuisto olisi luonnoltaan merikansallispuistojemme monipuolisimpia ja
maapinta-alaltaan Saaristomeren ja Selkämeren jälkeen kolmanneksi suurin.
Porkkalasta löytyvät kaikki ne uusmaalaiset luontotyypit, joita Nuuksion ja
Sipoonkorven kansallispuistoissa ei ole. Yhdessä nämä muodostaisivat hienon
kolmikon, joka muodostaisi pääkaupunkiseutua ympäröivän viherkehän rungon.
Porkkala on
erittäin suosittu retkeilyalue. Pääkaupunkiseudun asukasmäärän kasvaessa
alueella tulee liikkumaan yhä enemmän väkeä. Porkkalan alueella on useita pienehköjä
luonnonsuojelu- ja Natura-alueita, mutta yhtenäistä hoito- ja kehittämissuunnitelmaa
alueella ei ole.
Kansallispuiston
perustaminen parantaisi mahdollisuuksia lisätä alueen retkeilyreittejä, opastusta,
nuotiopaikkoja ja leirintämahdollisuuksia. Veneilyä ja retkeilyä voitaisiin
ohjata sellaisiin kohteisiin, joissa linnut tai hylkeet eivät häiriinny.
Kansallispuistostatus tukisi paikallisten yrittäjien mahdollisuuksia järjestää
kestävää luontomatkailua ja virkistyspalveluja.
Kansallispuistoilla
on suuri merkitys aluetaloudelle. Keskimäärin kansallispuistoissa kävijöiden
rahankäyttö tuo lähialueelle noin 10 euroa jokaista puiston retkeilypalveluihin
ja luontokeskuksiin sijoitettua euroa kohti. Pääkaupunkiseudun läheisyydessä korostuvat
paikallistaloudellisten vaikutusten lisäksi lähivirkistys- ja terveyshyödyt.
Porkkala on
ainutlaatuinen hanke, josta olisi paljon iloa ja hyötyä pääkaupunkiseudun yli miljoonalle
asukkaalle – ja tietysti itse Porkkalan arvokkaalle luonnolle.
by Timo Juurikkalan blogi | 8.2.2015 | Blogit
Porkkalan kansallispuisto kuului Suomen ensimmäisiin kansallispuistoihin, jotka perustettiin vuonna 1938. Puisto kuitenkin lakkautettiin Neuvostoliiton vuokrakauden 1944-1956 jälkeen, koska ”sen luontoarvot olivat kärsineet liikaa linnoitustöistä”. Nyt on uuden tulemisen aika – Porkkalan kansallispuisto on oiva lahja 100 vuotta täyttävälle Suomelle.
Porkkalan saariston luontoarvot ovat
merkittävät. Tammikuussa valmistui Metsähallituksen selvitys Porkkalanniemen ja
sen edustan merialueen eri suojeluvaihtoehdoista.
Porkkalan
kansallispuisto olisi luonnoltaan merikansallispuistojemme monipuolisimpia ja
maapinta-alaltaan Saaristomeren ja Selkämeren jälkeen kolmanneksi suurin.
Porkkalasta löytyvät kaikki ne uusmaalaiset luontotyypit, joita Nuuksion ja
Sipoonkorven kansallispuistoissa ei ole. Yhdessä nämä muodostaisivat hienon
kolmikon, joka muodostaisi pääkaupunkiseutua ympäröivän viherkehän rungon.
Porkkala on
erittäin suosittu retkeilyalue. Pääkaupunkiseudun asukasmäärän kasvaessa
alueella tulee liikkumaan yhä enemmän väkeä. Porkkalan alueella on useita pienehköjä
luonnonsuojelu- ja Natura-alueita, mutta yhtenäistä hoito- ja kehittämissuunnitelmaa
alueella ei ole.
Kansallispuiston
perustaminen parantaisi mahdollisuuksia lisätä alueen retkeilyreittejä, opastusta,
nuotiopaikkoja ja leirintämahdollisuuksia. Veneilyä ja retkeilyä voitaisiin
ohjata sellaisiin kohteisiin, joissa linnut tai hylkeet eivät häiriinny.
Kansallispuistostatus tukisi paikallisten yrittäjien mahdollisuuksia järjestää
kestävää luontomatkailua ja virkistyspalveluja.
Kansallispuistoilla
on suuri merkitys aluetaloudelle. Keskimäärin kansallispuistoissa kävijöiden
rahankäyttö tuo lähialueelle noin 10 euroa jokaista puiston retkeilypalveluihin
ja luontokeskuksiin sijoitettua euroa kohti. Pääkaupunkiseudun läheisyydessä korostuvat
paikallistaloudellisten vaikutusten lisäksi lähivirkistys- ja terveyshyödyt.
Porkkala on
ainutlaatuinen hanke, josta olisi paljon iloa ja hyötyä pääkaupunkiseudun yli miljoonalle
asukkaalle – ja tietysti itse Porkkalan arvokkaalle luonnolle.
by Timo Juurikkalan blogi | 8.2.2015 | Blogit
Porkkalan kansallispuisto kuului Suomen ensimmäisiin kansallispuistoihin, jotka perustettiin vuonna 1938. Puisto kuitenkin lakkautettiin Neuvostoliiton vuokrakauden 1944-1956 jälkeen, koska ”sen luontoarvot olivat kärsineet liikaa linnoitustöistä”. Nyt on uuden tulemisen aika – Porkkalan kansallispuisto on oiva lahja 100 vuotta täyttävälle Suomelle.
Porkkalan saariston luontoarvot ovat
merkittävät. Tammikuussa valmistui Metsähallituksen selvitys Porkkalanniemen ja
sen edustan merialueen eri suojeluvaihtoehdoista.
Porkkalan
kansallispuisto olisi luonnoltaan merikansallispuistojemme monipuolisimpia ja
maapinta-alaltaan Saaristomeren ja Selkämeren jälkeen kolmanneksi suurin.
Porkkalasta löytyvät kaikki ne uusmaalaiset luontotyypit, joita Nuuksion ja
Sipoonkorven kansallispuistoissa ei ole. Yhdessä nämä muodostaisivat hienon
kolmikon, joka muodostaisi pääkaupunkiseutua ympäröivän viherkehän rungon.
Porkkala on
erittäin suosittu retkeilyalue. Pääkaupunkiseudun asukasmäärän kasvaessa
alueella tulee liikkumaan yhä enemmän väkeä. Porkkalan alueella on useita pienehköjä
luonnonsuojelu- ja Natura-alueita, mutta yhtenäistä hoito- ja kehittämissuunnitelmaa
alueella ei ole.
Kansallispuiston
perustaminen parantaisi mahdollisuuksia lisätä alueen retkeilyreittejä, opastusta,
nuotiopaikkoja ja leirintämahdollisuuksia. Veneilyä ja retkeilyä voitaisiin
ohjata sellaisiin kohteisiin, joissa linnut tai hylkeet eivät häiriinny.
Kansallispuistostatus tukisi paikallisten yrittäjien mahdollisuuksia järjestää
kestävää luontomatkailua ja virkistyspalveluja.
Kansallispuistoilla
on suuri merkitys aluetaloudelle. Keskimäärin kansallispuistoissa kävijöiden
rahankäyttö tuo lähialueelle noin 10 euroa jokaista puiston retkeilypalveluihin
ja luontokeskuksiin sijoitettua euroa kohti. Pääkaupunkiseudun läheisyydessä korostuvat
paikallistaloudellisten vaikutusten lisäksi lähivirkistys- ja terveyshyödyt.
Porkkala on
ainutlaatuinen hanke, josta olisi paljon iloa ja hyötyä pääkaupunkiseudun yli miljoonalle
asukkaalle – ja tietysti itse Porkkalan arvokkaalle luonnolle.
