Huonon huollon ja riittämättömien remppojan vuoksi julkinen omaisuus rapistuu käsiin. Vantaalla Havukosken ja Variston koulujen katot ehtivät vuotaa yli viisi vuotta, ennen kuin korjaamiseen ryhdyttiin. Kuntien siirtäessä remontteja säästösyistä vahing…
Huonon huollon ja riittämättömien remppojan vuoksi julkinen omaisuus rapistuu käsiin. Vantaalla Havukosken ja Variston koulujen katot ehtivät vuotaa yli viisi vuotta, ennen kuin korjaamiseen ryhdyttiin. Kuntien siirtäessä remontteja säästösyistä vahing…
Tänään vietetään lasten oikeuksien päivää. Suomessa lasten suojelemisesta vastaavat perheet, kunnat ja valtio. Kun kaikki tuki pettää katastrofi seuraa. Vantaalla 9-vuotiaiden sisarusten hätään vastattiin vasta 37. lastensuojeluilmoituksen jälkeen. Lehtien palstoilla on kerrottu mitä tapahtuu kun apua ei tule ilmoitusten jälkeenkään. Lasten ja perheiden hätä jättää läheisiin ja naapurustoon jälkensä. Lastensuojelusta on unohtunut jotain tärkeää: […]
Taloudesta tulee muistaa kokoluokka. Esimerkiksi investoinnit ovat velkaannuttaneet Vantaan, vaikka käyttötaloudessa on säästetty koulujen kynissä. Se ei riitä.Östersundomin metro on tuomassa Vantaalle 20-luvulla alkavat raskaat 150-200 …
Taloudesta tulee muistaa kokoluokka. Esimerkiksi investoinnit ovat velkaannuttaneet Vantaan, vaikka käyttötaloudessa on säästetty koulujen kynissä. Se ei riitä.Östersundomin metro on tuomassa Vantaalle 20-luvulla alkavat raskaat 150-200 …
Niin kutsuttu ”paskalaki” on jälleen noussut julkiseen keskusteluun. Kyseenalaisen kunnian tästä saavat perussuomalaiset, mutta myös tuore ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen on tarttunut koukkuun. Toivottavasti järki voittaa, eikä säädöksiä ryhdytä enää veivaamaan.
Olin eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen vuosina 2009-2011
ja tunnen hajajätevesisääntelyn varsin hyvin. Olin nimittäin mukana sorvaamassa
nyt voimassa olevia pykäliä.
Asiasta nousi mahtava kohu vuonna 2010, ja silloinen
ympäristöministeri Paula Lehtomäki sai paljon kuraa päälleen. Osin ilman syytä.
Tuolloinen hajajätevesiasetus oli tiukka, ja bensiiniä
julkisen keskustelun liekkeihin valoivat putsarikauppiaat, joiden väitettiin
huijanneen mummoja.
Ympäristövaliokunta syventyi asiaan erittäin
perusteellisesti, ja tuloksena olivat uudistetut säännökset kevättalvella 2011.
Julkinen kohu laantui välittömästi.
Tilanne muuttui ratkaisevasti: tiukat vaatimukset koskevat
vain herkillä alueilla olevia kiinteistöjä. Niin sanotuilla kuivan maan
kiinteistöillä riittävät sakokaivot ja maasuodatus. Ranta-alueilla ja
vastaavilla vaatimustaso on kovempi.
Lisäksi 68+ kansalaiset vapautettiin vaatimuksista ja
vähävaraisille annettiin mahdollisuus lykkäyksiin.
Hajajätevesisäädökset ovat nyt joustavat ja kohtuulliset.
Koko kohu muistuttaa vuoden 2010 keskustelua – kritiikin esittäjät eivät näytä tuntevan
nykytilannetta ja keväällä 2011 tehtyjä muutoksia!
Ei niitä vessan paskavesiä vaan enää 2010-luvulla voi noin
vain luontoon laskea. Siinä ovat vaarassa niin kaivot kuin laajemminkin pohja-
sekä pintavedet.
Ehkä aikataulua voisi vielä venyttää parilla kolmella
vuodella, että viimeisetkin vitkuttelijat ehtivät saada asiansa kuntoon. Lienee
nimittäin niin, ettei Suomen kaivinkonekalusto riitä kaikkien töiden tekemiseen
ensi kesän aikana. Jätevesiasioiden pitäisi olla kunnossa vuonna 2016, jollei
aikarajaa löysennetä.
Niin kutsuttu ”paskalaki” on jälleen noussut julkiseen keskusteluun. Kyseenalaisen kunnian tästä saavat perussuomalaiset, mutta myös tuore ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen on tarttunut koukkuun. Toivottavasti järki voittaa, eikä säädöksiä ryhdytä enää veivaamaan.
Olin eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen vuosina 2009-2011
ja tunnen hajajätevesisääntelyn varsin hyvin. Olin nimittäin mukana sorvaamassa
nyt voimassa olevia pykäliä.
Asiasta nousi mahtava kohu vuonna 2010, ja silloinen
ympäristöministeri Paula Lehtomäki sai paljon kuraa päälleen. Osin ilman syytä.
Tuolloinen hajajätevesiasetus oli tiukka, ja bensiiniä
julkisen keskustelun liekkeihin valoivat putsarikauppiaat, joiden väitettiin
huijanneen mummoja.
Ympäristövaliokunta syventyi asiaan erittäin
perusteellisesti, ja tuloksena olivat uudistetut säännökset kevättalvella 2011.
Julkinen kohu laantui välittömästi.
Tilanne muuttui ratkaisevasti: tiukat vaatimukset koskevat
vain herkillä alueilla olevia kiinteistöjä. Niin sanotuilla kuivan maan
kiinteistöillä riittävät sakokaivot ja maasuodatus. Ranta-alueilla ja
vastaavilla vaatimustaso on kovempi.
Lisäksi 68+ kansalaiset vapautettiin vaatimuksista ja
vähävaraisille annettiin mahdollisuus lykkäyksiin.
Hajajätevesisäädökset ovat nyt joustavat ja kohtuulliset.
Koko kohu muistuttaa vuoden 2010 keskustelua – kritiikin esittäjät eivät näytä tuntevan
nykytilannetta ja keväällä 2011 tehtyjä muutoksia!
Ei niitä vessan paskavesiä vaan enää 2010-luvulla voi noin
vain luontoon laskea. Siinä ovat vaarassa niin kaivot kuin laajemminkin pohja-
sekä pintavedet.
Ehkä aikataulua voisi vielä venyttää parilla kolmella
vuodella, että viimeisetkin vitkuttelijat ehtivät saada asiansa kuntoon. Lienee
nimittäin niin, ettei Suomen kaivinkonekalusto riitä kaikkien töiden tekemiseen
ensi kesän aikana. Jätevesiasioiden pitäisi olla kunnossa vuonna 2016, jollei
aikarajaa löysennetä.
Niin kutsuttu ”paskalaki” on jälleen noussut julkiseen keskusteluun. Kyseenalaisen kunnian tästä saavat perussuomalaiset, mutta myös tuore ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen on tarttunut koukkuun. Toivottavasti järki voittaa, eikä säädöksiä ryhdytä enää veivaamaan.
Olin eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen vuosina 2009-2011
ja tunnen hajajätevesisääntelyn varsin hyvin. Olin nimittäin mukana sorvaamassa
nyt voimassa olevia pykäliä.
Asiasta nousi mahtava kohu vuonna 2010, ja silloinen
ympäristöministeri Paula Lehtomäki sai paljon kuraa päälleen. Osin ilman syytä.
Tuolloinen hajajätevesiasetus oli tiukka, ja bensiiniä
julkisen keskustelun liekkeihin valoivat putsarikauppiaat, joiden väitettiin
huijanneen mummoja.
Ympäristövaliokunta syventyi asiaan erittäin
perusteellisesti, ja tuloksena olivat uudistetut säännökset kevättalvella 2011.
Julkinen kohu laantui välittömästi.
Tilanne muuttui ratkaisevasti: tiukat vaatimukset koskevat
vain herkillä alueilla olevia kiinteistöjä. Niin sanotuilla kuivan maan
kiinteistöillä riittävät sakokaivot ja maasuodatus. Ranta-alueilla ja
vastaavilla vaatimustaso on kovempi.
Lisäksi 68+ kansalaiset vapautettiin vaatimuksista ja
vähävaraisille annettiin mahdollisuus lykkäyksiin.
Hajajätevesisäädökset ovat nyt joustavat ja kohtuulliset.
Koko kohu muistuttaa vuoden 2010 keskustelua – kritiikin esittäjät eivät näytä tuntevan
nykytilannetta ja keväällä 2011 tehtyjä muutoksia!
Ei niitä vessan paskavesiä vaan enää 2010-luvulla voi noin
vain luontoon laskea. Siinä ovat vaarassa niin kaivot kuin laajemminkin pohja-
sekä pintavedet.
Ehkä aikataulua voisi vielä venyttää parilla kolmella
vuodella, että viimeisetkin vitkuttelijat ehtivät saada asiansa kuntoon. Lienee
nimittäin niin, ettei Suomen kaivinkonekalusto riitä kaikkien töiden tekemiseen
ensi kesän aikana. Jätevesiasioiden pitäisi olla kunnossa vuonna 2016, jollei
aikarajaa löysennetä.
Niin kutsuttu ”paskalaki” on jälleen noussut julkiseen keskusteluun. Kyseenalaisen kunnian tästä saavat perussuomalaiset, mutta myös tuore ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen on tarttunut koukkuun. Toivottavasti järki voittaa, eikä säädöksiä ryhdytä enää veivaamaan.
Olin eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen vuosina 2009-2011
ja tunnen hajajätevesisääntelyn varsin hyvin. Olin nimittäin mukana sorvaamassa
nyt voimassa olevia pykäliä.
Asiasta nousi mahtava kohu vuonna 2010, ja silloinen
ympäristöministeri Paula Lehtomäki sai paljon kuraa päälleen. Osin ilman syytä.
Tuolloinen hajajätevesiasetus oli tiukka, ja bensiiniä
julkisen keskustelun liekkeihin valoivat putsarikauppiaat, joiden väitettiin
huijanneen mummoja.
Ympäristövaliokunta syventyi asiaan erittäin
perusteellisesti, ja tuloksena olivat uudistetut säännökset kevättalvella 2011.
Julkinen kohu laantui välittömästi.
Tilanne muuttui ratkaisevasti: tiukat vaatimukset koskevat
vain herkillä alueilla olevia kiinteistöjä. Niin sanotuilla kuivan maan
kiinteistöillä riittävät sakokaivot ja maasuodatus. Ranta-alueilla ja
vastaavilla vaatimustaso on kovempi.
Lisäksi 68+ kansalaiset vapautettiin vaatimuksista ja
vähävaraisille annettiin mahdollisuus lykkäyksiin.
Hajajätevesisäädökset ovat nyt joustavat ja kohtuulliset.
Koko kohu muistuttaa vuoden 2010 keskustelua – kritiikin esittäjät eivät näytä tuntevan
nykytilannetta ja keväällä 2011 tehtyjä muutoksia!
Ei niitä vessan paskavesiä vaan enää 2010-luvulla voi noin
vain luontoon laskea. Siinä ovat vaarassa niin kaivot kuin laajemminkin pohja-
sekä pintavedet.
Ehkä aikataulua voisi vielä venyttää parilla kolmella
vuodella, että viimeisetkin vitkuttelijat ehtivät saada asiansa kuntoon. Lienee
nimittäin niin, ettei Suomen kaivinkonekalusto riitä kaikkien töiden tekemiseen
ensi kesän aikana. Jätevesiasioiden pitäisi olla kunnossa vuonna 2016, jollei
aikarajaa löysennetä.
Niin kutsuttu ”paskalaki” on jälleen noussut julkiseen keskusteluun. Kyseenalaisen kunnian tästä saavat perussuomalaiset, mutta myös tuore ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen on tarttunut koukkuun. Toivottavasti järki voittaa, eikä säädöksiä ryhdytä enää veivaamaan.
Olin eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen vuosina 2009-2011
ja tunnen hajajätevesisääntelyn varsin hyvin. Olin nimittäin mukana sorvaamassa
nyt voimassa olevia pykäliä.
Asiasta nousi mahtava kohu vuonna 2010, ja silloinen
ympäristöministeri Paula Lehtomäki sai paljon kuraa päälleen. Osin ilman syytä.
Tuolloinen hajajätevesiasetus oli tiukka, ja bensiiniä
julkisen keskustelun liekkeihin valoivat putsarikauppiaat, joiden väitettiin
huijanneen mummoja.
Ympäristövaliokunta syventyi asiaan erittäin
perusteellisesti, ja tuloksena olivat uudistetut säännökset kevättalvella 2011.
Julkinen kohu laantui välittömästi.
Tilanne muuttui ratkaisevasti: tiukat vaatimukset koskevat
vain herkillä alueilla olevia kiinteistöjä. Niin sanotuilla kuivan maan
kiinteistöillä riittävät sakokaivot ja maasuodatus. Ranta-alueilla ja
vastaavilla vaatimustaso on kovempi.
Lisäksi 68+ kansalaiset vapautettiin vaatimuksista ja
vähävaraisille annettiin mahdollisuus lykkäyksiin.
Hajajätevesisäädökset ovat nyt joustavat ja kohtuulliset.
Koko kohu muistuttaa vuoden 2010 keskustelua – kritiikin esittäjät eivät näytä tuntevan
nykytilannetta ja keväällä 2011 tehtyjä muutoksia!
Ei niitä vessan paskavesiä vaan enää 2010-luvulla voi noin
vain luontoon laskea. Siinä ovat vaarassa niin kaivot kuin laajemminkin pohja-
sekä pintavedet.
Ehkä aikataulua voisi vielä venyttää parilla kolmella
vuodella, että viimeisetkin vitkuttelijat ehtivät saada asiansa kuntoon. Lienee
nimittäin niin, ettei Suomen kaivinkonekalusto riitä kaikkien töiden tekemiseen
ensi kesän aikana. Jätevesiasioiden pitäisi olla kunnossa vuonna 2016, jollei
aikarajaa löysennetä.