Julkaistu Helsingin SanomissaPääkaupunkiseutu tuskailee hyvän rakennusmaan puutteessa, mutta valtion tiehallinto estää tuhansien huoneistojen tonttien hyödyntämisen hyvien liikenneyhteyksien läheltä.Tiehallintoon on jäänyt pölyttymään kymmeniksi vuosik…
Ekologiset alueet ovat tulleet tunnetuksi haluttuina asuinalueina. Tällainen on nousemassa myös Marja-Vantaalle.
Suuri hitti on myös autottomat asuinalueet, joissa auto jää alueen reunalle, ja asuinalueella vallitsee rauha, hiljaisuus ja lapsille on turvallista liikkua. Mm Norjassa on taajamia, jotka toimivat autottomasti ja näin voivat muistuttaa vaikkapa keskiaikaista kylää.
Nyt lähin lähes autoton asuinalue on Suomenlinna, mutta Vantaalla ei ole sellaista. Kun alue on autoton, se voidaan suunnitella paljon miellyttävämmäksi.
Lisätietoja: Sirpa Kauppinen, kaupunginvaltuutettu, p. 040 540 4691./>
Autottomalla alueella lapsilla olisi turvallista mellastaa, eivätkä autot vie tilaa kävelijöiltä, istutuksilta ja penkeiltä. Kadulla voi vaikka grillata.
Helsingissä ja Vantaalla ollaan sitouduttu kouluruokailussa kasvisruokapäivään. Onnistumisen avaimet ovat monipuoliset ja erityisesti maukkaat kasvisruuat. Suomalaisten keskimmääräinen vihannesten ja kasvisten käyttö on reilusti alle terveellisen ruuan…
Julkaistu Helsingin Sanomissa 15.2.2010 Yhtenä päivänä palkansaaja on työuransa huipulla, seuraavana tarpeeton. Tosiasiallisesti moni jaksisi ja haluaisi tehdä pitempään, jos työviikko olisi kevyempi. Eläkkeelle siirtymisen tulisi olla joustavaa, omaan…
Uusien voimaloiden kustannukset liikkuvat samassa kuin tuulivoiman. Olkiluoto 3:sta on tullut varoittava esimerkki maailmalla.
Olkiluodosta oli artikkeli myös turvallisuuteen liittyen sunnuntain Helsingin Sanomissa.
Tänään voi vaikuttaa sitoutumalla äänestämään sellaista ehdokasta eduskuntaan, joka ei kannata lisäydinvoimaloita. Kun huomioi, että ydinvoima ei ole välttämätön hiilidioksidipäästöjen pienentämiselle tai taloudelliselle kasvulle, kannattaa liittyä allekirjoittajien joukkoon.
Nähdään siis Kolmen sepän patsaalla tänään!/>
* * *
Perässä osa draftista vastineeseen Tiurin kirjoitukseen Kauppalehdessä. (Vastine julkaistiin viime viikolla).
Ydinvoimaloiden polttoaine ympäristölle raskasta
Tiuri väittää, että Olkiluodon elinikä on 60 vuotta ja tuulivoimalan vain 25 vuotta. Ydinvoimala on kuitenkin kunnostettava elinkaaren puolivälissä, mikä maksaa jälleen neljänneksen ydinvoimalan investointikustannuksista. Tuulivoimalan ylläpito 25 vuoden aikana vain kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Olkiluotoon on taas mm. vaihdettava ydinpolttoainetta 32 tonnia vuodessa.
Kirjoituksessa ei myöskään käytetty uskottavaa hintaa ydinvoimalalle. Areva on laskenut Olkiluoto kolmosen maksavan viisi miljardia. Uusien voimaloiden tarjoukset liikkuvat 5-8 miljardin välillä.
Energiatehokkuus halvin tapa saada lisäenergiaa
Mm. Pöyryn selvityksen mukaan energiatehokkuuden lisääminen on halvin tapa saada lisäenergiaa. Vasta toisena keinona tulevat uusiutuvat energiamuodot, jotka ovat osa sitä ilmastoteknologian palettia, joka on tärkeä Suomen kilpailukyvylle. Monissa länsimaissa ilmastoteknologia nähdään tärkeimpänä tienä pois taantumasta, ja panostetaan tähän nopeasti kasvavaan talouden alaan, minkä Tiuri on kirjoituksessaan unohtanut.
Työpaikkoja ilmastolla
Mikäli EU ja Suomi ovat eturintamassa ilmastovaatimuksissa, ilmastoteknologian kotimarkkinat pääsevät kehittymään. Tätä ydinenergiarakentaminen ei tue. Ilmastoteknologia vastaa metalli- tai kemianteollisuutta ja markkinoiden ennustetaan kasvavan huimaa vauhtia.
Jos tarkastellaan miten nykyaikaisempi ilmastopolitiikka on vaikuttanut länsinaapurissa sähkönkulutukseen, on odotettavaa, että myöskään Suomessa sähkönkulutus ei merkittävästi kasva. Ruotsissa on sähkönkulutus laskenut lievästi mutta vakaasti jo vuodesta 2001 lähtien.
Tuulivoimaa Ruotsissa kuitenkin rakennetaan rakennetaan tänä ja ensivuonna yhteensä 800 MW. Tuulivoimaloiden valmistuksessa on alkamassa sarjatuotanto, joka laskee yksikkökustannuksia. Nyt tuotekehitys on ollut niin nopeaa, että suuria sarjoja ei olla päästy tuottamaan.
Suomen säätelyjärjestelmä tulisi trimmata kuntoon, jossa energiatehokkuus ja ilmastoteknologia ovat kannattavia. Mahdollisimman suuren volyymin energiantuotanto ei luo meille kilpailuetua nopeimmin kasvavalla alalla, vaan ohjaa taloutemme bulkkituotantoon perustuvan banaanivaltion suuntaan.
Pienelle kansantaloudelle joka elää pitkälti viennistä, on tärkeää että vientituotteet ovat mahdollisimman monipuolisia. Ilmastoteknologia on tässä merkittävä mahdollisuus, mutta ydinenergia ei tätä ole.
Liiketoimintaympäristö on muuttunut tavalla jossa viime vuosisadan energiapolitiikka ei enää tue Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.