*mielipidekirjoitus**Julkaistu Vantaan Sanomissa 28.04.2010*Vantaa nuorten kaupunki?Olemme huomanneet tässä parin viimevuoden aikana, että nuorten asema Vantaalla on aika kurja. Kaupunki oikein sorsimalla sorsii nuoria ja asettaa heidät syrjäytymi…
Kirjoitin aloitteen nuorison vaikutusmahdollisuuksien parantamisesta. Oikeusministeriön työryhmä tuo lähiviikkoina esiin mallin jossa voidaan paikallisvaaleissa kokeilla 16 ikävuoden äänioikeusrajaa, mikäli poliittiset päätöksentekijät näin haluavat…
Hyvinvointikertomus keskustelutti valtuustoa, ja keskustelu polveili hyvin paljon työttömyyden, nuorisotyöttömyyden, terveyerojen sekä liikunnan tienoilla.Myös Kimmo Kiljunen (sdp) puhui maahanmuuttajien työttömyydestä. Perussuomalaisten Malmi ilmoitti…
Vantaalla, kuten lähes kaikissa kunnissa on käynnissä kiivas keskustelu palvelujen järjestämistavoista. Tuotetaanko palvelut itse, vai ostetaanko ne ulkopuolelta? Onko oma tuotanto liikelaitostettu, vai kenties yhtiöitetty?Vantaalla pohditaan par…
Pyöräilykausi on käynnissä, vaikka esim. korjaamattomat routavauriot ovat paikoin vaarallisia. Pyöräilyn edistäminen vähentää ruuhkia ja parantaa kansanterveyttä. Ruuhkautuminen, lisäkaistat ja teiden kuluminen rasittavat kuntien taloutta.
Pääkaupunkiseutu olisi suunniteltavissa vielä pyöräilyn mallialueeksi seuraavasti:
Ainakin Vantaa ja Espoo voisivat allekirjoittaa EU:n Charter of Brussels -sopimuksen, jossa mm. pyritään puolittamaan pyöräilyonnettumuuksien määrä vuoteen 2020 mennessä. Helsinki on jo sopimuksessa mukana. Nykyiset Charter of Brussels allekirjoittajat: http://www.velo-city2009.com/charter-brussels.html/>
Ruuhkien ennustetaan lisääntyvän kokopäiväisiksi 2017 mennessä, ja esimerkiksi matka-ajan Kehä kolmoselta keskustaan lisääntyvän 20 minuutista 40 minuuttiin.
Tähän ollaan menossa kaupunkisuunnittelulla, joka edistää liikkumistarvetta mm. vähentämällä lähipalveluita, sekä joukkoliikenteellä, joka ei seuraa väestömäärien ja liikkumistarpeen kasvua.
Kevyttä liikennettä ja hyötyliikuntaa lisätään parhaiten viihtyisyydellään houkuttelevilla ja turvallisilla reiteillä.
Kevyttä liikettä kevääseen!/>
Vantaa käsittelee ensi maanantaina jo toisen kerran nuorison pääsyä valtuustoon. Viime kerralla demarit ja kokoomus eivät vielä päästäneet nuorisovaaleilla valitun nuorisovaltuuston edustajaa kokoukseensa, vaikka valtuustosalissa istuu ihmisiä, jotka eivät ole saaneet kansalta vaaleissa riittävästi ääniä. Terhi Niinimäen (vihr) oli tehnyt aloitteen siitä, että kaksi nuorisovaltuuston jäsentä saa läsnäolo- ja puheoikeuden kaupunginvaltuuston kokouksessa.
Sirpa Kauppinen (vihr) ihmetteli mikä mättää, kun nuoriso suljetaan valtuustosta: Ei ole juridista estettä nuorisovaltuuston läsnäololle kaupungin valtuuston istunnoissa. Ongelmana on pikemminkin nuorison vieraantuminen politiikasta. Valtuusto on tärkeä elin, eikä sitä saa jättää pelkästään vanhemman sukupolven sujetuksi pelikentäksi. Täällä päätetään hyvin pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavista asioista.
Hannu Kokko (vihr) toi esiin, että me 18 vuotta täyttäneet saavat 67 edustajaa valtuustoon. Nuoremmat saavat äänestää nuorisovaltuustoa. Nuoria pitää koulia ja innostaa politikan tekemiseen. Jos niillä on halukkuutta tulla tänne saliin, heitä pitää kannustaa eikä dumpata. Hannu Kokko kannattaa palautusesitystä.
Leena Korhonen (vihr) kannatti palautusesitystä. ”Tämä on kuin lyönti vasten kasvoja.”
Tapani Mäkinen (kok) perusteli nuorison torjuntaa valtuustosta demokratialla. Lautakunnat – joihin nuorisovaltuuston jäsenet ovat saaneet puhe- ja läsnäolo-oikeuden, ovat valtuuston valitsemia. Valtuusto toimii kuntalaisten valvonnan alla, vaaleilla valittuna. Tässä valtuutettu Mäkinen unohti että nuorisovaltuusto on myöskin vaaleilla valittu, demokraattisesti.
Kimmo Kiljusen (sd) mukaan tämä valtuusto on pidentänyt kokouksia, sillä valtuusto keskustelee enemmän. Kiljusen mukaan meillä on muitakin neuvostoja, kuten vanhusneuvosto, vammaisneuvosto jne. joten rajaa on vaikea vetää. Täytyy sanoa että Kiljunen ei ymmärrä, että nuorisovaltuusto on vaaleilla valittu, ja vanhemmat taas pääsevät äänestämään vaaleissa.
Kiljusen mukaan esitys on sen sijaan palautettava uudelleen valmisteluun, koska nuorisvaltuuston on päästävä kiinni ns. oikeisiin asioihin. Hän ehdotti voisimmeko joissakin erityiskysymyksissä antaa puhe- ja läsnäolo-oikeuden./>
Ansa-Lehto Salmi (kesk) kannatti myös palautusta. Hän myös muistutti että nuorison äänioikeus vaaleissa tulisi laskea 16 vuoteen. Valtioneuvosto on aikaan päättänyt, että 16-vuotista ääni-ikä rajaa voivat halukkaat kunnat kokeilla vuoden 2008 kunnallisvaaleissa. Kukaan kunta ei lähtenyt kokeilemaan.
Jussi Saramo (vas) oli tyytyväinen aloitteeseen. Miksi me emme voisi kokeilla miten tämä käytännössä toimii. Jos nuorisovaltuusto villiintyisi ja käyttäisi liikaa puheenvuoroja, tätä voitaisiin uudelleen miettiä.
Hannu Kokko (vihr) ihmetteli Mäkisen puheenvuoroa. Mäkisen puheenvuoro tuli pulpetista, jossa istuu kaupunginhallituksen jäseniä, jotka eivät ole vaaleilla valittuja, ja ovat kuitenkin puhe ja läsnäolo-oikeudella. Täytyy kuitenkin muistaa että nuorisovaltuuston jäsenet ovat vaaleilla demokraattisesti valittuja. Se on vähän eri asia kuin vammais- ja vanhusneuvosto. Vanhuksilla on kuitenkin normaali äänioikeus.
Terhi Niinimäki kommentoi myös Mäkisen luonnehtimaa ”demokratian irvikuvaa”, että monet nuorsivaltuutetut saivat enemmän ääniä kuin monet tässä salissa istuvista.
Valtuustosalissa istuvat kaupunginhallituksen jäsenet, jotka eivät ole vaaleissa juurikaan kansalta ääniä keränneet, eivätkä päässet valtuustoon, käyttävät kyllä puhe- ja länsäolo-oikeuttaan.
Mika Niikko (perus) muistutti että valta ei vähene valtuustossa siitä että nuoret saavat puheevuoroja.
Tapani Mäkisen (kok) mukaan kaupungin valtuutetut ovat puhtailla rehellisillä länsimaisilla vaaleilla, suomalaisella vaalitavalla valittuja.. tällä prosessilla kuntalaiset valitsevat henkilöt jotka täällä puheenvuoroja käyttävät. Mäkisen mielestä äänestysikä taas on ihan toinen juttu, sillä ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa.
Hanna Kuntsi (sdp) toi esiin sen että perussuomalaiset kannattavat nuorisoa nyt, ja mutta ovat vähentämässä muualla poliittisten nuorisojärjestöjen tukea.
Kummallisia klausuuleja siitä että muu taho määrittää nuorison asioita. Kaikki päätökset vaikuttaa meidän tulevaisuuteen, eli nuorten tulevaisuuteen eli koko listahan on nuorten asioita./>
Jaakko Niinistö (perus) komppaa Tapani Mäkistä – ei tämä nyt ole niin yksinkertainen.
Sirkka-Liisa Kähärän (sdp) kommentoi että vihreä valtuustoryhmä on esittänyt palautusta jotta nuorisotoimelta saataisiin lausunto asiaan. Tuskin se mitään muuttaa.
Kähärä ei usko että nuorten aktiivisuus tai äänestysaktiivisuus lisääntyy siitä että heillä on läsnä- ja puheoikeus valtuuston kokouksessa. Hän ei vastusta sitä, että aloite tulee uudelleen kaupunginvaltuuston valmisteluun. Valtuustovaliokunnan tulee käydä työnjakokeskustelua nuorisovaltuuston kanssa.
Lopulta kokoomus ja demarit halusivat keskeyttää asian käsittelyn, ja vaativat neuvottelutaukoa. Neuvottelutauon jälkeen asia jätettiin pöydälle, eikä puhe- ja läsnäolo-oikeutta myönnetty ainakaan vielä. Näin vanhat puolueet välttivät sen, että olisivat julkisesti äänestäneet nuorisoa vastaan. Asia tulee käsittelyyn myöhemmin.
/>
Tässä on Oulussa ViNOn liittarissa pitämäni puhe. Todellisuudessa puhe oli hieman lyhempi, kun aika loppui kesken. (Kiitos Göran Ekströmille esimerkin inspiroimisesta)Arvoisa liittokokousväki!Talouskasvu on estettävä keinolla millä hyvänsä…
Tuli notkuttua koko lauantaipäivä itseäni fiksummassa ja kohtalaisen sivistävässä seurassa, joka on vieläpä sijoittunut yhteiskunnallisessa asemaan perustuvassa hierarkiassa itseäni verrattomasti ylemmäksi. Tuli myös käytyä museossa, tarkemmin sanottuna Kiasmassa, jossa oli nähtävillä muun muassa hieno värimaailmaa kuvaava teos, jonka sisään saattoi suorastaan sukeltaa.
Tällainen toiminta on uskoakseni omiaan lisäämään sekä kulttuurista […]
Terveydenkeskusten liikelaitostaminen ei tuo toimintaan juuri mitään, mitä ei nykymallissa voisi tehdä. Samat ihmiset, toiminnot ja ongelmat jatkuvat erillisestä budjetista, johtokunnasta ja taseesta huolimatta.
Jos halutaan parantaa palvelua, pelkkä organisaatiomallin muuttuminen ei riitä.
Liikelaitostamisella haetaan joustavuutta ja tuottavuutta. Julkisten palveluiden tuottavuuden mittaaminen teollisuustuotannon mittareilla (euroa/kappale) sijaan olisi kuitenkin pyrittävä arvioimaan palveluiden vaikuttavuutta.
Tarvitsemme terveyttä, emme terveyskeskuskäyntejä. Jos liikelaitostamiseen mennään, palvelusopimuksen määrittely ja mittarit määräävät miten asia onnistuu. Tarkka paikka.
Vantaan palveluverkko
Länsimäen terveysasemaa ei kannata lopettaa ennen kuin yhteistyö Helsingin kanssa on selvitetty kunnolla. Alueelta puuttuu terveyskeskus Helsingin puolella.
Helsinki ei halua ennen Helsinki-Vantaan yhdistymisselvitystä katsella yhteistyömahdollisuuksia, vaikka ne helpottaisivat kuntalaisia. Yhden hyvin toimivan terveysaseman lakkauttaminen ja uuden rakentaminen sadan metrin päähän on järjetöntä tuhlausta. Kysymys on tahdosta, juridisia esteitä ei ole yhteistyölle.
Palveluverkkoa ollaan rukkaamassa uudestaan, ja esillä on kolmen raskaansarjan terveysaseman malli, johon liittyisi useampi kevyempi terveyspiste. Asiasta on tulossa selvitys./>
Liiallinen tehokkuusvaatimus voi kierouttaa terveyspalveluita
/>
Julkisten palveluiden tuottavuuden mittaaminen teollisuustuotannon mittareilla (euroa/kappale) sijaan on pyrittävä arvioimaan palveluiden vaikuttavuutta. Euroa per terveyskeskuskäynti ei kerro mitään siitä miten kuntalaisten terveydentila on kehittynyt.
Asukkaan valinnanvapautta ja joustavuutta on tulee lisätä, ja hoitoketju tulee saada kokonaisvaltaiseksi.
/>
Laboratoriopalveluiden liikelaitostamisen vaikuttuksia HUS:ssa ei ole vielä tutkittu. Joustavampia palveluita tarvitaan joka tapauksessa. Esimerkiksi työterveyshuoltoa ja terveyskeskustoimintaa voisi yhdistää.