by Juhis Ranta | 2.10.2012 | Blogit
YLE uutisoi tänään, että pian arktiksella ei välttämättä ole kesäisin enää jäätä ollenkaan. Tämä on suurin muutos sitten jääkauden.
Tämä suututtaa ja surettaa. 80-luvulta asti ollaan tiedetty ilmastonmuutoksesta ja kasvihuonekaasuista, mutta asialle ei ole vaivauduttu tekemään mitään. Ikiroutaan on varastoitunut metaania, joka on 50 kertaa pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Jään sulamisen myötä tämä metaanikin vapautuu hiljalleen ilmakehään ja voimistaa ilmaston lämpenemistä edelleen.
Tarvitsemme radikaaleja toimia ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi, mikäli se on enää mahdollista. Ja toimet täytyy toteuttaa nyt. Tässä on kyseessä oikeastaan paljon akuutimpi ja kokonaisvaltaisempi ongelma kuin vaikkapa Euroopan velkakriisi.
Kunnallisvaalikampanjat ovat käynnistyneet. Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen asia ja sen luulisi näkyvän myös kunnallisvaaleissa. Jokaisen kunnan täytyy myös tehdä osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Vantaa määritteli tällä valtuustokaudella niin sanotussa ”Vantaasopimuksessa” itselleen 5% vuosittaiset päästövähennystavoitteet. Kaupunki onjäänyt kauas tavoitteista. Toivon, että tämä otetaan takaisin tulevalla vaalikaudella.
Tampere ja Helsinki ovat pyrkimässä hiilineutraaleiksi kaupungeiksi. Olisi korkea aika saada Vantaallekin strategia siirtymiseksi hilineutraaliin aikaan.
by Juhis Ranta | 30.9.2012 | Blogit
Kokoomuksen puoluevaltuusto on hiljattain linjannut sairauslomiin yhden päivän karenssia ja sairausloman ajan palkan alentamista. Pian linjauksen jälkeen useat ammattiliitot riensivät tyrmäämään ehdotuksen, kun taas EK on jo ehtinyt sitä kannattaa.
Linjausta on perusteltu keinona vähentää poissaoloja ja sairauksista koituvia kustannuksia. Ruotsissa vastaava malli on jo käytössä, mutta se ei ole merkittävästi vähentänyt poissaoloja. Työterveyslaitoksen tutkijan mukaan tästä kärsisivät eniten nuoret, naiset sekä pienipalkkaiset.
Monet pienipalkkaiset joutuvat suunnittelemaan todella tarkkaan tulonsa ja menonsa, tällöin myös yhden päivän palkan menettäminen saattaa laittaa koko kuukauden budjetin uusiksi. Jos tämä linjaus poikisi uudistuksen, pienipalkkaisilla ei enää olisi varaa yllättävään sairastumiseen.
Erityisesti yrittäjät ovat varmasti tästä linjauksesta iloisia. Pienyrittäjillä on monesti todella tiukkaa ja tulon menetyksiä saatetaan joutua paikkaamaan lainoilla. Tällaisia tilanteita varten olisi hyvä olla nimenomaan pienyrittäjille kohdistettuja tukia.
Kokonaisuudessaan olisi huomattavasti järkevämpää panostaa työhyvinvointiin. Silloin kun työehdot ovat joustavat ja työntekijä viihtyy työpaikallaan ja kun tahti ei ole liian kiivas, paranee työssäjaksaminen ja poissaolot vähenevät. Tällä on vaikutusta myös työuriin. Kun työssä viihdytään, siellä myös pysytään.
Kokoomus ei ilmeisesti osaa nähdä muuta kuin lyhyen aikavälin voitot. Eivätkä he selvästikään hahmota kokonaiskuvaa. Ennaltaehkäisy on aina halvempaa kuin jälkikäteen ongelmien korjaaminen.
by Juhis Ranta | 26.9.2012 | Blogit
Huomenna torstaina 27.9. on opiskelijoiden yhteinen kuntavaalitempaus. Pääkaupunkiseudulla opiskelijakunnat ja ylioppilaskunnat ovat yhdessä pohtineet, että minkälainen olisi opiskelijalle hyvä kunta. Tapahtuman teemana on opiskelijan koti.
Pääkaupunkiseudulla korkeakouluopiskelijoita on yli 90 000. Huomattavasti enemmän jos lasketaan myös toisen asteen opiskelijat. Tämän on pakko näkyös myös kuntien päätöksenteossa.
Kovasti on valiteltu opiskelija-asunto pulaa. Itsekin opiskelijana asun nyt yksityisessä vuokra-asunnossa enkä opiskelija-asunnossa, koska en ehtinyt tarpeekseni sellaista saada. Lisäksi opiskelupaikkakuntani on Nurmijärvi, joten en ilmeisesti edes saisi HOASilta asuntoa, vaikka koko muu elämäni onkin pääkaupunkiseudulla. (Korjatkaa jos olen väärässä.)
Tarvitsisimmekin enemmän vuokra-asuntoja, erityisesti yksiöt ovat kiven alla ja suhteellisesti todella kalliita.
Toinen todella tärkeä opiskelijoita koskeva teema on liikkuminen. Julkinen liikenne sekä kevyenliikenteen väylät tulee olla siinä kunnossa, että erittäin liikkuvat opiskelijat pääsevät helposti kulkemaan opinahjojensa, kodin sekä vapaa-ajan menojensa väliä. Baana on tärkeä lisäys koko Helsingin kevyelle liikenteelle, mutta missä on Vantaan ”baana”? Julkisen liikenteen vuorovälien tulisi olla tiheämpiä ja reittien nopeampia, jotta liikkuminen olisi sujuvaa.
Ilmaisesta joukkoliikenteestä on aina välillä puhuttu. Tällä hetkellä on kuitenkin tärkeämpää satsata laatuun, jotta mahdollisimman moni saadaan tässä vaiheessa joukkoliikenteen käyttäjäksi. Samalla täytyy tavoitella jatkuvasti alhaisempia hintoja, jottei kukkaron paksuus olisi este joukkoliikenteen käytölle.
Liikkuminen ja asuminen muodostaa suurimman osan kaikista opiskelijan menoista. Tämän jälkeen ei paljoa käteen jää. Siksi pitää panostaa asuntojen riittävyyteen ja hintatason kohtuullistamiseen sekä joukkoliikenteen toimivuuteen ja hintojen kurissa pitämiseen.
Kaupunki on kuitenkin myös opiskelijan koti. Kun opiskelija voi hyvin, vaikuttaa se koko kunnan hyvinvointiin.
Itse aion olla paikalla pääkaupunkiseudun opiskelijoiden kuntavaalitempauksessa Ylioppilasaukiolla klo 12-14.
by Juhis Ranta | 8.9.2012 | Blogit
Olin eilen perjantaina Koivukylän Vallaton yö -tapahtumassa. Tapahtumaa oli ollut suunnittelemassa läheisen nuorisotalon nuoret. He olivat valinneet mm. tapahtuman esiintyjät. Nuorten mukana olo näkyi selkeästi. Tunnelma oli hyvä, ihmisillä oli kivaa ja bändit oli hyviä. Tälläisiä tarvitaan Vantaalle lisää.
Tapahtuma oli ensimmäinen tapahtuma, missä vierailin kuntavaalikampanja mielessäni. Nuoret olivat keksineet kysymyksiä ehdokkaille ja myös minä olin lavalla vastaamassa pariin niistä.
1. kerro mielestäsi hyviä nuorten vapaa-ajanviettopaikkoja Vantaalla. Jos et
tiedä/muista olemassaolevia, mitä mielestäsi Vantaalle tarvitsisi tulla?
–Eiköhän tämä riipu aikalailla siitä, mitä digaa tehdä. Vantaalle tarvitaan enemmän sellaista epäkaupallista tilaa, missä asukkaat pääsevät toteuttamaan itseään ja joka muotoutuu asukkaiden näköiseksi. Ajanviettopaikkoja voitaisiin suunnitella nuorten toiveiden mukaan. Kaupungin kuuluu näyttää asukkailtaan.
2. Pitäisikö kuntavaalien ikäraja laskea 16-vuoteen?
–Äänestysikäraja pitäisi laskea kaikissa vaaleissa, eikä vain kuntavaaleissa. Rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaasta, eikä silti pääse äänestämään siitä kuka päättää laeista. Mielestäni on huono peruste rajata äänestysikärajaa sen perusteella, että kuka on laiska äänestämään ja kuka ei. Mitä suurempi joukko ihmisiä saadaan demokraattisen päätöksenteon piiriin, sen parempi.
3. Mitä nuorten asioita olisi syytä ajaa? Mitä asiaa lähtisit itse ajamaan,
mitä pidät tärkeinä.
–Itselleni tärkeimpiä teemoja, jotka liittyy suoraan nuoriin ovat mielenterveys, vaikutusmahdollisuudet, kaupunkikulttuuri ja ympäristö. Mielenterveyspalvelut ovat usein kiven alla. Kuntalaisten ja erityisesti nuorten vaikutusmahdollisuuden kaupungin asioihin ovat heikot. Kaupunkiin pitää saada tilaa kulttuurille, ei vain markkinoille, eli kaupungin pitää näyttää asukkailtaan. Ympäristö liittyy suoraan nuoriin, sillä nyt vallassa olevat sukupolvet ovat vastuussa siitä, miten tulevien sukupolvien luonto voi.
4. Mitä mieltä olet kuntauudistuksesta? Pitäisikö mielestäsi Vantaan, Espoon ja Helsingin yhdistyä suureksi
metropoliksi?
-Pääkaupunkiseudun kunnat tulisi yhdistää, mutta ei millätahansa ehdoilla. Uudistuksen on palveltava asukkaita tasa-arvoisesti riippumatta siitä missä yhdistettävistä kunnista asuu ja uudistukseen on saatava myös vahvat kaupunginosavaltuustot sekä uusia suoraa demokratiaa palvelevia vaikutuskanavia.
5. Mitä odotat poliitikon työltä?
-Kunnallispolitiikkahan on lähtökohtaisesti varsin turhauttavaa, varsinkin jos haluaa saada aikaan jotain hyvää. Odotan vaikeita päätöksiä, ikäviä kompromisseja sekä juhlimisen arvoisia voittoja.
Tästä nämä kunnallisvaalit sitten lähtee.
by Juhis Ranta | 16.6.2012 | Blogit
Tämän päivän hesarissa on juttu ruoka-avun asiakkaista. Jutussa tuodaan ilmi, että usein luullaan monien ruoka-avun asiakkaiden jonottavan ruokaa vain säästääkseen.
Olen itse ollut myös ruoka-avun asiakkaana ja myös lahjoittanut sinne asioita. Kokemuksesta voin sanoa, että ei siellä kukaan huvikseen seiso. Itseäni häiritsi suuresti uskonnon pakkosyöttö jakopisteellä. Tilaisuudessa on jonkinlainen jumalanpalvelus ennen kun ruokaa pääsi omalla vuoronumerollaan hakemaan. Monille tämä on toki tärkeä sosiaalinen tilanne ja tapa purkaa tunteitaan, mutta itselleni kokemukset ovat olleet ahdistavia.
Myös katsoessaan muita asiakkaita ja jutellessa heidän kanssaan, huomaa, että monien ihmisten tilanne on oikeasti todella kurja. Eikä jonossa tosiaan näy pukumiehiä eikä kukaan ole tullut paikalle mersulla. Jonossa on kaiken ikäisiä, kokoisia, ja värisiä; joukossa on eläkeläisiä, opiskelijoita, perheitä, maahanmuuttajia, asunnottomia ja sairaita.
Vapaaehtoiset tuntevat monia asiakkaista ja monet ovat löytäneet ruoka-avusta uusia ystäviä. Kyseessä ei ole pelkkä ruoka-apu kyseessä on monen ihmisen tärkein sosiaalinen kohtaaminen.
Hesarin jutussa ilmeni, että monet eivät saa niitä tukia joihin ovat oikeutettuja. Luulenpa, että suurin osa ei edes tiedä mitä tukia heidän olisi mahdollista saada; ja vaikka tietäisivätkin, niin he eivät osaa tai jaskamiseltaan eivät kykene selviytymään tukiin liittyvästä byrokratiasta.
Jan Vapaavuori puhui kokoomuksen puoluekokouksessa, että tuloerot ovat terveen yhteiskunnan merkki. Miksi sitten tuloeroista hyötyy vain hyvin pieni osa väestöä, ja ne kenellä on jo valmiiksi vaikeaa kärsivät kokoajan enemmän?
Me tarvitsemme perustulon, jonka taso on riittävä minimitoimeentulo. Kaikilla pitää olla oikeus minimitoimeentuloon riippumatta siitä osaako täyttää lomaketta oikein ja palauttaa oikealle luukulle vai ei. Tarvitsemme myös jo olemassa olevan työn uudelleen jakamista (lyhyemmät työviikot/-päivät) sekä johtajien palkkojen kohtuullistamista (nykyiset eivät ole suhteessa yhtään mihinkään).
Perustulo ja progressiivinen verotus yhdessä on parasta. Kannustinloukut pienimmissä tuloluokissa poistuu. Korkeimpiin tuloluokkiin saattaa syntyä jonkinlaista kannustin loukkua, mutta se ei haittaa, sillä rikkaimmat tulisivat toimeen paljon vähemmälläkin. Raha on väärä motivointikeino silloin kun sitä on paljon.
Takaisin ruoka-apuun. On surullista, että ihmiset joutuvat turvautumaan tällaiseen. Niin kauan kun meillä ei ole taattua minimitoimeentuloa on monien ihmisten selviytyminen kiinni yksittäisistä aktiivisista ihmisistä, järjestöistä ja seurakunnista, jotka ruoka-apua järjestää.
