Nuorisotakuu on hieno asia

mennessä Timo Juurikkalan blogi | 4.1.2013 | Blogit

Istuvan hallituksen yksi parhaista päätöksistä on nuorten yhteiskuntatakuu, joka astui voimaan vuoden alusta. Sen mukaan kaikille alle 25-vuotiaille sekä vastavalmistuneille alle 30-vuotiaille on tarjottava työ-, opiskelu-, harjoittelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden sisällä työttömyyden alkamisesta.

Nuorisotakuu on myös ilmentymä yhteisöllisyyden lisäämisestä tietoisella päätöksellä. Tällainen ”ketään ei jätetä” -ajattelu on hyvinvointiyhteiskunnan kovaa ydintä. Siksi nuorisotakuun toteuttamiseen on keskityttävä ja annettava sille riittävät voimavarat.

Tämä on julkiselle sektorille ja etenkin kunnille kova haaste. Takuuta voi verrata subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen, joka oli monien mielestä aikanaan mahdoton tavoite. Tärkeissä asioissa rima on joskus syytä asettaa korkealle – tavoitteet on mahdollista saavuttaa uusilla toimintatavoilla ja määrätietoisella työllä.

Kuntien ei tarvitse jättäytyä yksin nuorisotakuun toteuttamisen kanssa. Järjestöjen, yritysten, oppilaitosten ja TE-toimiston kanssa voidaan muodostaa verkostoja, joiden avulla nuorille löytyy polkuja elämässä eteenpäin. Nuorten asian tärkeyden tunnistavat kaikki yhteiskunnan toimijat.

Yksi iso ongelma on toisen asteen ammatillinen koulutus, jossa ei ole aloituspaikkoja riittävästi. Uuden linjan mukaan aloituspaikoille etusijalla ovat peruskoulunsa päättävät, mikä on pitemmällä tähtäimellä hyvä asia. Peruskoulun jälkeinen välivuosi ei välttämättä ole mikään kuningasidea.

Tällä hetkellä meillä on kuitenkin yli 100 000 alle 30-vuotiasta, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa lainkaan. Heistäkin moni tarvitsee koulutuspaikan, eikä pääsykynnystä siksi saisi korottaa.

Kun ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja kohdennetaan maan sisällä uudelleen, osa ongelmista helpottuu ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulle saadaan kipeästi kaivattuja aloituspaikkoja lisää. Tämä vastaa tarpeeseen, sillä ikäluokat ovat ruuhka-Suomessa suuret. Mutta samalla syntyy muualle maahan pulmia koulutuspaikkojen vähetessä: aiemmin peruskoulunsa lopettaneet, jotka ovat edelleen ilman tutkintoa, ovat jäämässä lehdellä soittamaan.

Sopiikin pohtia, onko opetus- ja kulttuuriministeriön tiukka aloituspaikkaohjaus enää tämän päivän tarpeiden mukaista. Eikö kullakin alueella tunneta parhaiten sikäläiset koulutustarpeet? Eikö aloituspaikkoja voida perustaa tarpeen mukaan? Tämä tietysti vaatisi valtionosuuksiin uudistusta siten, että ne maksettaisiin todellisten oppilasmäärien eikä ylhäältä myönnettyjen aloituspaikkamäärien mukaan.

Yksi vakava ongelma on ammatillisen koulutuksen korkea keskeyttämisprosentti: peräti joka neljäs jättää ammattikoulun kesken. Tämän johdosta koulutuspaikkoja on tyhjillään ja suuri joukko nuoria saa epäonnistumisen kokemuksia, jotka saattavat vaikeuttaa myöhempää kouluttautumista. Keskeyttämisiin on toki monia syitä, mutta ammattikouluilla on myös peiliin katsomisen paikka: ovatko tukitoimet riittäviä? Esimerkiksi satsaukset ammatilliseen erityisopetukseen, opinto-ohjaukseen sekä oppilashuoltoon kohentaisivat varmasti tilannetta. Paremmat tukitoimet myös parantaisivat maahanmuuttajataustaisten nuorten onnistumisen edellytyksiä.

Oppisopimusmäärärahojen vähentäminen lyö korvalle nuorisotakuun toteutumista. Oppisopimusreitti on Suomessa aivan liian vähäisellä käytöllä: työssäoppiminen on hyvä väylä ammattiin, ja samalla koulutuksen ja työn kohtaaminen on varmistettu. Keski-Euroopassa oppisopimukset ovat huomattavasti laajemmin käytössä ja niistä saadut kokemukset ovat hyviä.

Etenkin nuorisotakuun alkuvaiheessa verkostomaisen etsivän nuorisotyön merkitys on suuri. Jatkossa kuitenkin pitää pyrkiä sellaiseen yhteisöllisyyteen, että erillisen etsivän nuorisotyön merkitys vähenee. Niin kutsutut ”huolinuoret” ovat hyvin tiedossa jo peruskoulussa, ja heidän tuekseen on mahdollista luoda verkostoa jo silloin. Tämä tarkoittaa koulun oppilashuollon, lastensuojelun ja erityisnuorisotyön tiivistä yhteistyötä niin, että ketään ei jätetä ja nuorella säilyy kontakti kunnan työntekijään myös peruskoulun jälkeen. Etsivää nuorisotyötä ei tarvita, jos yksikään nuori ei ole päässyt katoamaan!

Nuorisotakuun toteuttaminen ei ole ilmaista – lyhyellä tähtäimellä. Vähänkin pitemmässä katsannossa asia on kuitenkin toisin: syrjäytynyt nuori on sekä inhimillisesti että taloudellisesti tavattoman kallis yhteiskunnalle.

Nuorisotakuu on hieno asia

mennessä Timo Juurikkalan blogi | 4.1.2013 | Blogit

Istuvan hallituksen yksi parhaista päätöksistä on nuorten yhteiskuntatakuu, joka astui voimaan vuoden alusta. Sen mukaan kaikille alle 25-vuotiaille sekä vastavalmistuneille alle 30-vuotiaille on tarjottava työ-, opiskelu-, harjoittelu-, työpaj…

Kuka vastaa kuntalaisille?

mennessä Petteri Niskanen | 30.12.2012 | Blogit

Myyrmäki -liikkeen sivuille 30.12.2012 kirjoitettu blogi.

Myyrmäen aseman edustalla sijaitsevan Liesigrillin edustaja jätti FB-sivuillemme palautetta koskien asemasillan alla, grillin edustalla olevia rikkoutuneita ulkolamppuja. Kioskilta oli yritetty syyskuussa löytää kaupungilta henkilöä, jolle voisi tehdä ilmoituksen palaneista lampuista. Ilmoituksen tekijää oli pompoteltu seitsemälle eri henkilölle sekä pyydetty soittamaan kaupungin lisäksi myös muun muassa Vantaan Energialle, Suomen Energia-Urakoinnille ja VR:lle. Viimeisessä paikassa oli luvattu joko korjata valot tai palata asiaan, mikäli korjaaminen ei kuulu heille. Tämä tapahtui siis neljä kuukautta sitten syyskuussa. Valot ovat edelleen korjaamatta. Grillin pitäjillä on jonkinmoinen intressi pitää aamuyölle avoinna olevan kioskin edusta valaistuna. Siksipä hän jaksoi käydä lävitse tuon soittokierroksen. Palaneen lampun, poltetun roska-astian tai rikotun puistonpenkin havaitseva kuntalainen ei välttämättä jaksa soittaa kuin kerran.

Kaupungin, kaupungissa toimivien valtion laitosten, paikallisten yrittäjien, kauppiaiden sekä taloyhtiöiden etu on, että asukkaat kertovat havainnoistaan. Rikkoutuneesta tai rikotusta kaupunkirakenteesta kertovan palautteen lisäksi asukkailta saa käytännönläheisiä ehdotuksia siitä, miten ympäristöä voi rakentaa pienillä muutoksilla entistä viihtyisämmäksi. Palautteen antaminen pitää tehdä asukkaille mahdollisimman helpoksi. Lisäksi kaikkeen annettuun palautteeseen tulee vastata kohtuullisessa ajassa. Mielellään kuitata viesti heti luetuksi, sekä kertoa mitä ja koska asialle tullaan tekemään jotakin. Sekä luonnollisesti raportoida vielä toistamiseen kun asia on korjattu. Tai mikäli korjaustöitä ei kyetä suorittamaan, niin kertomaan myös siitä.

Sosiaalisen median myötä verkkoon on syntynyt palveluita, joiden kautta kansalaiset voivat raportoida tämän kaltaisista puutteista. Ehkä tunnetuin on Aaltoesin piirissä kehitetty korja.us palvelu, joka kattaa lähinnä Helsingin ja Espoon. Helsingin kaupunki ja Metro -lehti pilotoivat keväällä 2012 osana Euroopan laajuista Smart City Service Development Kit -hanketta omaa Pitäiskö fiksata -palvelua. Tuloksista kokeilusta en tähän hätään löydä. Testasin myös itse omilla sivuillani Eu-rahoitteista open source softaa Improve My City (Minun Vantaani – Korjattavaa). Ajattelin liittää tuon myös Myyrmäki -liikkeen sivuille, kunhan softasta tulee tammikuussa paremmin sosiaalisen median (Facebook, Google+ ja Twitter) kanssa yhteen pelaava versio.

Vantaan kaupungin virallinen palautekanava löytyy kaupungin verkkosivuilta. Joukkoliikenteeseen: aikatauluihin, reitteihin, kalustoon ja muuhun infraan liittyvää palautetta voi antaa Helsingin Seudun Liikenne HSL-kuntayhtymän verkkosivujen palautelomakkeen kautta. Tein noista blogin alussa mainituista aseman ja Liesigrillin edestä palaneista lampuista ilmoituksen kaupungille tällä lomakkeella. Asian etenemistä voi seurata sivuston tarjoaman seurantakoodin avulla. Jokainen voi tuosta linkistä käydä katsomassa kuinka asian käsittely etenee. Vai eteneekö?

Kuka vastaa kuntalaisille?

mennessä Petteri Niskanen | 30.12.2012 | Blogit

Myyrmäki -liikkeen sivuille 30.12.2012 kirjoitettu blogi.

Myyrmäen aseman edustalla sijaitsevan Liesigrillin edustaja jätti FB-sivuillemme palautetta koskien asemasillan alla, grillin edustalla olevia rikkoutuneita ulkolamppuja. Kioskilta oli yritetty syyskuussa löytää kaupungilta henkilöä, jolle voisi tehdä ilmoituksen palaneista lampuista. Ilmoituksen tekijää oli pompoteltu seitsemälle eri henkilölle sekä pyydetty soittamaan kaupungin lisäksi myös muun muassa Vantaan Energialle, Suomen Energia-Urakoinnille ja VR:lle. Viimeisessä paikassa oli luvattu joko korjata valot tai palata asiaan, mikäli korjaaminen ei kuulu heille. Tämä tapahtui siis neljä kuukautta sitten syyskuussa. Valot ovat edelleen korjaamatta. Grillin pitäjillä on jonkinmoinen intressi pitää aamuyölle avoinna olevan kioskin edusta valaistuna. Siksipä hän jaksoi käydä lävitse tuon soittokierroksen. Palaneen lampun, poltetun roska-astian tai rikotun puistonpenkin havaitseva kuntalainen ei välttämättä jaksa soittaa kuin kerran.

Kaupungin, kaupungissa toimivien valtion laitosten, paikallisten yrittäjien, kauppiaiden sekä taloyhtiöiden etu on, että asukkaat kertovat havainnoistaan. Rikkoutuneesta tai rikotusta kaupunkirakenteesta kertovan palautteen lisäksi asukkailta saa käytännönläheisiä ehdotuksia siitä, miten ympäristöä voi rakentaa pienillä muutoksilla entistä viihtyisämmäksi. Palautteen antaminen pitää tehdä asukkaille mahdollisimman helpoksi. Lisäksi kaikkeen annettuun palautteeseen tulee vastata kohtuullisessa ajassa. Mielellään kuitata viesti heti luetuksi, sekä kertoa mitä ja koska asialle tullaan tekemään jotakin. Sekä luonnollisesti raportoida vielä toistamiseen kun asia on korjattu. Tai mikäli korjaustöitä ei kyetä suorittamaan, niin kertomaan myös siitä.

Sosiaalisen median myötä verkkoon on syntynyt palveluita, joiden kautta kansalaiset voivat raportoida tämän kaltaisista puutteista. Ehkä tunnetuin on Aaltoesin piirissä kehitetty korja.us palvelu, joka kattaa lähinnä Helsingin ja Espoon. Helsingin kaupunki ja Metro -lehti pilotoivat keväällä 2012 osana Euroopan laajuista Smart City Service Development Kit -hanketta omaa Pitäiskö fiksata -palvelua. Tuloksista kokeilusta en tähän hätään löydä. Testasin myös itse omilla sivuillani Eu-rahoitteista open source softaa Improve My City (Minun Vantaani – Korjattavaa). Ajattelin liittää tuon myös Myyrmäki -liikkeen sivuille, kunhan softasta tulee tammikuussa paremmin sosiaalisen median (Facebook, Google+ ja Twitter) kanssa yhteen pelaava versio.

Vantaan kaupungin virallinen palautekanava löytyy kaupungin verkkosivuilta. Joukkoliikenteeseen: aikatauluihin, reitteihin, kalustoon ja muuhun infraan liittyvää palautetta voi antaa Helsingin Seudun Liikenne HSL-kuntayhtymän verkkosivujen palautelomakkeen kautta. Tein noista blogin alussa mainituista aseman ja Liesigrillin edestä palaneista lampuista ilmoituksen kaupungille tällä lomakkeella. Asian etenemistä voi seurata sivuston tarjoaman seurantakoodin avulla. Jokainen voi tuosta linkistä käydä katsomassa kuinka asian käsittely etenee. Vai eteneekö?

Vantaalainen demokratia

mennessä tuomas | 18.12.2012 | Blogit | 0 Kommenttia

Miksi kannatan Vantaan tukea oopperalle

mennessä tuomas | 18.12.2012 | Blogit | 0 Kommenttia