mennessä Juhis Ranta | 28.3.2010 | Blogit
*Varoitus! Seuraava teksti saattaa sisältää erään kaupan kassana työskentelevän ekohipin jäsentelemätöntä maailmantuskaa.*Tässä eräänä päivänä, kun muovikassit oli meidän kaupassa väliaikaisesti loppu, huomasin, että lähes jokain…
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 23.3.2010 | Blogit
Pienimuotoinen energiantuotanto on maaseudulle tärkeä lisäelinkeino tulevaisuudessa. Ruotsissa on jo nyt tuhansia maanviljelijöitä, jotka tuottavat energiaa tai polttoaineita.
Energiaa saadaan muun muassa lannasta, kasvijätteistä ja muista biojätteistä biokaasun muodossa, jolla tuotetaan sähköä ja lämpöä. Biojätteistä voi tehdä myös nestemäistä biopolttoainetta vaikkapa traktoreiden polttoaineeksi.
Myös muunlainen energiantuotanto luonnistuu maaseudulla. Tuulivoimaloita voidaan hajasijoittaa sinne missä on tilaa ja tuoreen tuulikartoituksen mukaan suuressa osassa Suomea tulee hyvin.
Tanskassa tuotetaan jo paljon tuulisähköä ja ruokaa samassa paikassa – tuulivoimalathan eivät vie merkittävästi maapinta-alaa pelloilta.Tuulivoiman työllistävä vaikutus on merkittävä – varsinkin kun se työllistää nimenomaan suomalaisia suunnittelijoita ja rakentajia. Olkiluoto 3:n työmaalla neljästä tuhannesta työntekijästä alle sata on ollut suomalaisia.
Ydinvoima on saanut uskomattoman paljon huomiota, vaikka muualla maailmassa sitä ei juuri rakenneta.
Tuulivoimarakentaminen on vuorostaan lamasta huolimatta noussut 30 prosenttia pelkästään viime vuoden aikana.
Tuulisähkön kustannukset ovat laskeneet lähelle ydinvoiman tasoa ja Ruotsi onkin päättänyt rakentaa tuulivoimaa enemmän kuin Loviisan ydinvoimalat tuottavat yhteensä.
Panostamisella hajautettuihin uusiutuviin energiaratkaisuihin voidaan maaseudulle luoda kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja, mutta ydinvoiman lisärakentaminen tuo niitä keskitetysti vain yhdelle tai kahdelle paikkakunnalle.
Ydinvoimarakentaminen luo ylituotantoa Suomen sähkömarkkinoille ja vie maaseudulta lisäelinkeinojen mahdollisuuksia. Rakennemuutoksen kourissa olevalle maaseudulle tulisi suoda uusia, kasvavien alojen elinkeinoja.
Puolalaisten rakennusmiesten ja ranskalais-intialaisten suunnittelijoiden elättäminen ei tue suomalaista työllisyyttä, elävästä maaseudusta puhumattakaan.
Sirpa Kauppinen, ympäristötekniikan M.Sc
Aleksi Mäntylä, ympäristöasiantuntija/>
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 22.3.2010.

Ruotsissa biopolttoaineiden tuotanto kasvijätteistä tai lannasta ja tuulivoiman höydyntäminen leventää monen maatalousyrittäjän leipää.
mennessä Juhis Ranta | 18.3.2010 | Blogit
Timo Juurikkala puhuu asiaa. Riski ydinvoima onnettomuudesta on ehkä häviävän pieni, mutta se riski on olemassa ja jos se tapahtuu, on sillä niin tuhoisat seuraukset etten osaa edes kuvitella.Ydinvoimaa voi kuitenkin vastustaa myös muilla argumen…
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 17.3.2010 | Blogit
Julkaistu Helsingin SanomissaPääkaupunkiseutu tuskailee hyvän rakennusmaan puutteessa, mutta valtion tiehallinto estää tuhansien huoneistojen tonttien hyödyntämisen hyvien liikenneyhteyksien läheltä.Tiehallintoon on jäänyt pölyttymään kymmeniksi vuosik…
mennessä tuomas | 12.3.2010 | Tiedotteet
MELUN VÄHENTÄMINEN PÄIVÄKODEISSA JA KOULUISSA, Vantaan kaupunginvaltuusto, 8.3.2010 Melu on suuri ongelma päiväkodeissa ja kouluissa. Siksi esitämme, että kun kouluja ja päiväkoteja suunnitellaan, 1.) otetaan entistä paremmin huomioon ryhmätilojen rakentaminen sekä...
mennessä tuomas | 10.3.2010 | Tiedotteet
Espoon ja Vantaan Vihreät valitsivat jäsenäänestyksissään ensimmäiset eduskuntavaaliehdokkaat Uudenmaan Vihreiden listalle. Listan kärkenä ovat kolme istuvaa kansanedustajaa: Timo Juurikkala Vantaalta sekä Johanna Karimäki ja Jyrki Kasvi Espoosta. Nykyisten...
mennessä Juhis Ranta | 10.3.2010 | Blogit
Kävin seuraamassa Vantaan kaupungin valtuuston kokousta tässä maanantaina 8.3. Asialistalla oli mm. Vihreiden valtuutettu Terhi Niinimäen aloite. Aloitteessa haluttiin myöntää kahdelle nuorisovaltuuston edustajalle puhe ja läsnäolo oikeus kaup…
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 5.3.2010 | Blogit
Ekologiset alueet ovat tulleet tunnetuksi haluttuina asuinalueina. Tällainen on nousemassa myös Marja-Vantaalle.
Suuri hitti on myös autottomat asuinalueet, joissa auto jää alueen reunalle, ja asuinalueella vallitsee rauha, hiljaisuus ja lapsille on turvallista liikkua. Mm Norjassa on taajamia, jotka toimivat autottomasti ja näin voivat muistuttaa vaikkapa keskiaikaista kylää.
Nyt lähin lähes autoton asuinalue on Suomenlinna, mutta Vantaalla ei ole sellaista. Kun alue on autoton, se voidaan suunnitella paljon miellyttävämmäksi.
- Aloitteeni löytyy ”aloitteita” sivuilla (lopussa).
Lisätietoja: Sirpa Kauppinen, kaupunginvaltuutettu, p. 040 540 4691./>

Autottomalla alueella lapsilla olisi turvallista mellastaa, eivätkä autot vie tilaa kävelijöiltä, istutuksilta ja penkeiltä. Kadulla voi vaikka grillata.
mennessä tuomas | 5.3.2010 | Tiedotteet
Ekologiset alueet ovat tulleet tunnetuksi haluttuina asuinalueina. Tällainen on nousemassa myös Marja-Vantaalle. Suuri hitti on myös autottomat asuinalueet, joissa auto jää alueen reunalle, ja asuinalueella vallitsee rauha, hiljaisuus ja lapsille on turvallista...
mennessä Juhis Ranta | 26.2.2010 | Blogit
Eilen selasin Amnestyn jäsenlehteä ja satuin olemaan Pentti Linkolan kirjassa ”Voisiko elämä voittaa” luvussa, jossa hän puhuu ihmisoikeuksista ja eri eläinten ja eliöiden arvosta.Mietinkin, että miksi ihmisoikeudet tulee erottaa eläinten oike…